Kevään 2022 ylioppilastutkinto on rakenteltaan uudistettu siten, että tutkintoon on sisällytettävä entisen neljän sijaan vähintään viiden tutkintoaineen kokeet. Kaikkien kokelaiden tutkintoon kuuluu äidinkielen ja kirjallisuuden koe. Lisäksi tutkintoon on sisällytettävä vähintään neljä eri tutkintoaineen koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine. Kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe. Tutkintoon vaadittujen viiden kokeen lisäksi kokelas voi suorittaa yhden tai useamman muun kokeen.
Uutta on, että samassa tutkintoaineessa voi suorittaa eri oppimäärien kokeita. Saman aineen eri oppimäärien kokeet voidaan kuitenkin laskea suoritukseksi vain kerran (esimerkiksi lyhyt ja pitkä matematiikka tai evankelisluterilainen uskonto ja ortodoksinen uskonto). Kokelas voi valita toisen kotimaisen kielen kokeen sijaan äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen kyseisessä kielessä. Vieraan kielen kokeen sijasta voi myös suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen saamen kielessä.
Uudet mahdollisuudet antavat kokelaille tilaisuuksia taktikoida ja maksimoida mahdollisia pistekombojaan korkeakoulujen todistusvalinnassa suorittamalla eri oppimäärien kokeita samassa tutkintoaineessa.
Taktikoinnin sijasta kokelaita tulisi kannustaa osallistumaan niihinkin kokeisiin, joita kirjoitetaan vähemmän tai joiden osallistujamäärä on suorastaan romahtanut. Tämä vaatii ylioppilastutkintolautakunnan, korkeakoulujen ja oppilaitosten välitöntä yhteistyötä rakenteiden korjaamiseksi. Yleissivistävän lukion ja ylioppilaskokeen ainekohtaisesti kapeutuvan tutkinto-osallistumisen yhtälö on epäterve.
Strukturen för studentexamen våren 2022 har förnyats så, att examen bör innehålla prov i minst fem examensämnen i stället för tidigare fyra. Alla examinander bör inkludera provet i modersmål och litteratur i sin studentexamen. Dessutom bör examen inkludera prov i minst fyra examensämnen i minst tre följande grupper: matematik, det andra inhemska språket, främmande språk och realämne. Proven bör omfatta minst ett prov som bygger på den långa lärokursen. Examinanden kan dessutom avlägga ett eller flera extra prov utöver de fem prov som krävs för examen.
Det nya är att man inom ett och samma examensämne kan avlägga prov av olika lärokurser. Prov av olika lärokurser inom samma ämne kan dock räknas med endast en gång (exempelvis kort och lång matematik eller evangelisk-luthersk religion och ortodox religion). I stället för det andra inhemska språket kan examinanden välja provet i modersmål och litteratur på språket i fråga. Examinanden kan även avlägga provet i modersmål och litteratur på samiska i stället för provet i ett främmande språk.
De nya alternativen ger examinanderna möjligheter att taktikera och maximera sina poängkombinationer i högskolornas betygsbaserade antagningar genom att avlägga prov av olika lärokurser inom ett och samma examensämne.
Examinanderna borde uppmuntras att i stället för att taktikera delta också i de prov som skrivs mera sällan eller där antalet deltagare rentav har rasat. Detta kräver att studentexamensnämnden, högskolorna och läroinrättningarna omedelbart börjar samarbeta för att korrigera strukturerna. Ekvationen av ett allmänbildande gymnasium och ett examensdeltagande med ständigt snävare val av ämnen är osund.
Lisätietoja: Outi Vilkuna, p. 0503080022
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on pedagoginen järjestö, joka edistää ja kehittää vieraiden kielten opetusta. SUKOLiin kuuluu 35 yhdistystä, 4000 jäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1