Vuodenaikainen ilmastonmuutos riippuu ihmiskunnan yhteen lasketuista hiilidioksidipäästöistä kautta aikain

Uuden tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos eri vuodenaikoina on suorassa yhteydessä ihmiskunnan yhteen lasketettuihin hiilidioksidipäästöihin.

Erityisesti lämpötilan sekä jossain määrin sateisuuden vuodenaikaista ja alueellista muutosta voidaan tutkimuksen mukaan arvioida pelkästään hiilidioksidipäästöjen perusteella, mikä tekee ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimisen aiempaa yksinkertaisemmaksi.     

Ilmastomallien tuloksien mukaan ihmiskunnan kautta teollisen aikakauden tuottamien hiilidioksidipäästöjen ja sekä alueellisten että vuodenaikaisten lämpötilan ja sateisuuden muutosten välillä on melkein lineaarinen yhteys. Esimerkiksi jokainen milloin ja missä tahansa päästetty gigatonni hiilidioksidia nostaa tutkimuksen mukaan Pohjoismaiden alueen talvien lämpötilaa noin 0,007 – 0,018 astetta. Ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt vuonna 2016 olivat noin 36 gigatonnia.

Tuloksia voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa. Esimerkiksi tehtäessä maatalouden tulevaisuusskenaarioita voidaan viljasatojen muutoksia arvioida hyödyntämällä suoraan vuodenaikaisten lämpötilan ja sateisuuden riippuvuutta hiilidioksidipäästöistä ja täten välttää teknisesti vaikeiden ja paljon aikaa vievien ilmastomalliajojen tekemistä erikseen kullekin päästöskenaariolle. Yksinkertainen yhteys hiilidioksidipäästöjen ja paikallisen ilmastonmuutoksen välillä auttaa myös ilmastonmuutoksen vaikutusten kommunikointia laajemmalle yleisölle.

Vaikka menetelmä toimii hyvin lämpötilalle, on eri ilmastomallien antamien tulosten välillä kuitenkin suuria eroja erityisesti sateisuuden osalta. Osittain tämä johtuu sateisuuden suuresta luonnollisesta vaihtelusta, mikä tekee pitkänkin aikavälin muutosten luotettavasta arvioimisesta haastavaa.   

Tutkimuksessa hyödynnettiin kansainvälisenä yhteistyönä yhteensä 12 ilmastomallilla tehtyjä ilmastomalliajoja yksinkertaistetusta skenaariosta, jossa vain hiilidioksidipäästöt huomioidaan. Jatkotutkimuksissa myös pienhiukkasten ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutukset otetaan huomioon.

Tutkimus julkaistiin Environmental Research Letters -lehdessä, ja sitä rahoitti Emil Aaltosen säätiö. Tutkimus tehtiin Ilmatieteen laitoksen sekä Concordia-yliopiston ja Ouranos-konsortion (Montreal, Kanada) yhteistyönä.

Lisätietoja:

Antti-Ilari Partanen, [email protected] (Tavoitettavissa aikaeron takia parhaiten spostitse)

Partanen, A.-I., Leduc, M., and Matthews, H. D., Seasonal climate change patterns due to cumulative CO₂ emissions, Environ. Res. Lett. doi: 10.1088/1748-9326/aa6eb0, 2017.

http://iopscience.iop.org/article/10.1088/1748-9326/aa6eb0