Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi aluekehittämisen teemoiksi myös turvallisuuden ja huoltovarmuuden

Turvallisuus, huoltovarmuus ja muun muassa väestösuhteet eivät aiemmin ole olleet aluekehittämisen valtavirrassa, mutta nyt ne ovat nousseet keskusteluihin. Itä- ja Pohjois-Suomen asuttuna pitäminen onkin noussut arvoon arvaamattomaan. Kun maanpuolustus nousee vahvemmin aluekehittämisen agendalle, niin itäisen ja pohjoisen Suomen merkitys kasvaa.

Kansainvälisen toimintaympäristön muutoksen vaikutukset aluekehittämiseen Itä- ja Pohjois-Suomessa -selvityksessä tarkastellaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia aluekehittämisen teemojen kautta: liikenne ja logistiikka, turvallisuus, energiatalous ja huoltovarmuus, kansalaisyhteiskunnan toiminta, työvoima ja koulutus ja elinkeinot. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tilaama selvitys kattaa suurimman osan maata: Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon. Selvityksen toteutti TK-Eval Ay. 

Aluetaloudessa suurimpia iskun vastaanottajia on ollut Pohjois-Karjala, jonka yritysten viennistä noin 10 prosenttia on suuntautunut Venäjälle. Tämä tarkoittaa 1 000–1 300 työpaikkaa ja 100 miljoonan euron liikevaihtoa. Pohjois-Savossa toimii suuria yrityksiä, joilla oli viennin lisäksi palveluliiketoimintaa ja tuotantoa Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Sen sijaan Pohjois-Pohjanmaan terästeollisuuteen sodan lyhyen aikavälin vaikutus on ollut myönteinen nopeasti nousseen teräksen hinnan ansiosta. Keski-Pohjanmaalla kesäkuussa 2022 tehdyssä kauppakamarikyselyssä 23 prosenttia yrityksistä kertoi sodan vaikuttaneen kielteisesti liiketoimintaan ja kuusi prosenttia ilmoitti vetäytyvänsä Venäjän markkinoilta.

Fennovoiman Hanhikivi I -ydinvoimahankkeen alasajo on ollut suurin yksittäinen takaisku, joka vaikuttaa koko Suomen vihreään siirtymään sekä kuntien talouteen ja työllisyyteen. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa on kuitenkin jo käynnissä tai suunnitteilla monia vihreän siirtymän hankkeita, jotka koskevat biojalostusta, vetytaloutta sekä aurinko- ja tuulivoimaa. Energiahakkeen tuonnin loppuminen Venäjältä on mahdollista korvata lisäämällä kotimaisen energiapuun käyttöä.

Vaikutukset liikenteeseen ja logistiikkaan ovat hyvin kielteiset. Esimerkiksi Itä-Suomessa Saimaan kanavan liikenteen pysähtyminen on lisännyt yritysten logistiikkakustannuksia ja lisännyt painetta Karjalan radan ja Savon radan pullonkaulojen poistamiseksi ja tieverkoston kehittämiseksi korvaavina liikenneväylinä.

Matkailualalle itärajan eksotiikka ei ole nykyisessä tilanteessa vetovoimatekijä, ja ottaa aikansa ennen kuin matkailijat kokevat kohteen jälleen turvalliseksi. Samalla venäläisten matkailijoiden voimakas väheneminen vaikuttaa matkailuyritysten investointeihin erityisesti Etelä-Savossa, Pohjois-Karjassa ja Kainuussa. Kesällä 2022 Kainuussa oli venäläisten ja ukrainalaisten matkailusta jäljellä enää 10–20 prosenttia verrattuna aikaan ennen koronaa. Ilmatilan sulkeminen Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä on vähentänyt aasialaisturistien määrää Lapissa.

Kuntatasolla Ukrainan sodan merkittävin vaikutus on ollut pakolaisten tulo alueelle. He paikkasivat myös osittain ukrainalaisen kausityövoiman vähentymistä. Erityisesti pienissä kunnissa pakolaisten toivotaan jäävän vahvistamaan elinvoimaa asukkaina, työnvoimana ja veronmaksajina.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen selvitys löytyy osoitteesta https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2023/01/210-Kansainvalisen-toimintaympariston-muutoksen-vaikutukset-aluekehittamiseen-Ita-ja-Pohjois-Suomessa.pdf.

Lisätiedot: Timo Leinonen, hankekoordinaattori, p. 050 463 1424, [email protected]