Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kotimaa » Uusia tuloksia Pallaksen tutkimusasemalta: Euroopan päästövähennykset eivät näy Länsi-Lapin ilmassa

Ilmatieteen laitos

Uusia tuloksia Pallaksen tutkimusasemalta: Euroopan päästövähennykset eivät näy Länsi-Lapin ilmassa

Tiedote.
Julkaistu: 17.09.2015 klo 09:00
Julkaisija: Ilmatieteen laitos

Boreal Environment Research -lehti on julkaissut kokonaisen Pallaksen ympäristötutkimukseen keskittyvän erikoisnumeron, jossa käydään läpi uusinta tietoa Pallaksella tehdystä ympäristötutkimuksesta. 

Merkittävin uusi Pallaksella tehty mittaustulos liittyy Länsi-Lapin ilmanlaatuun. Ilmatieteen laitoksen tuottamien tietojen mukaan ilmansaasteiden päästöjen vähennykset näkyvät Länsi-Lapin saastepitoisuuksissa vain osittain. Pallaksen tutkimusaseman otsoni- ja hiilivetymittaukset osoittavat, että pitoisuudet ovat pysytelleet viime vuosina entisellä tasollaan, vaikka EU:n päästörajoitukset ovat pienentäneet haihtuvien hiilivety-yhdisteiden päästöjä jopa 50 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että Pallaksella havaitut ilmamassat heijastavat hyvin laajojen alueiden päästökehitystä, ja esimerkiksi itäisen Euroopan päästöt ovat edelleen suuria.  Myös Kuolan niemimaan teollisuuden päästöt vaikuttavat merkittävästi Lapin ilmaan. Nämä päästöt ovat pienentyneet, mikä havaitaan Pallaksella aikaisempaa alhaisempina arseenin, nikkelin ja rikkidioksidin pitoisuuksina. Syksyllä 2014 havaittiin yllättäen taustapitoisuuksiin nähden satakertaisia rikkidioksidipitoisuuksia. Tämä saastepiikki selittyi kuitenkin islantilaisen tulivuoren purkauksen valtavilla rikkipäästöillä.

Vuodenajat näkyvät mittauksissa
Tuoreesta erikoisnumerosta selviää myös, että ilmakehän pienhiukkasten optiset, ilmastoon vaikuttavat ominaisuudet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan, mutta pitkän ajan trendiä ei mittausaikasarjoista ole löytynyt. Myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta on mitattu Sammaltunturin laella vuodesta 1997 lähtien. Maailmanlaajuinen pitoisuuksien kasvu näkyy myös Pallaksen mittauksissa. Hiilidioksidipitoisuus on kohonnut vakaasti n. 2 ppm vuodessa. Vuodenajat näkyvät selvästi myös näissä Pallaksen mittauksissa, sillä hiilidioksidipitoisuus laskee tilapäisesti kasvukauden aikana, kun metsien yhteyttäminen sitoo ilmakehän hiiltä. 

Ilmaston lämpeneminen taas vaikuttaa soiden kasvihuonekaasupäästöihin ennemminkin veden pinnan laskun kuin suoraan lämpötilan nousun kautta. Pallaksen tutkimussuo näyttää olevan eteläistä verrokkiaan vähemmän herkkä tällaisille muutoksille. Vaikka suot ja metsät ovat tärkeimpiä ekosysteemejä hiilidioksidin sitoutumisen kannalta, on järvien päästöillä merkittävä rooli laajemman alueen kaasutaseissa. Pallaksella on myös havaittu, että Kenttärovan kuusimetsä on yllättäen pienempi hiilen nielu kuin muutaman kilometrin päässä sijaitseva Lompolojänkän aapasuo. 

Jyrsijätutkimukset maailmanlaajuisestikin kiinnostavia
Aluetta hallinnoi pitkään Metsäntutkimuslaitos, kunnes kansallispuiston alue siirtyi vuonna 2002 Metsähallituksen hoitoon. Alueella on tehty myös muuta luonnontutkimusta jo 1900-luvun alusta ja säähavaintoja vuodesta 1935 lähtien. 1990-luvun alussa tutkimusaiheiden kirjo laajentui jyrsijöiden kannanvaihteluista ilmanlaatuun ja kasvihuonekaasuihin. Lisäksi seurataan vedenlaadun muutoksia Pallas- ja Keimiöjärvessä, purovesien pitoisuuksia ja ainevirtoja, ilman pienhiukkasia sekä maaperän ominaisuuksien vaikutuksia metsänrajan puustoon. Pallaksen jyrsijätutkimuksia pidetään maailmanlaajuisestikin erityisen kiinnostavina myyrien ja sopulien jyrkkien kannanvaihteluiden ja alueen poikkeuksellisen monipuolisen pikkunisäkäslajiston takia. Kannanvaihteluissa näkyvät nelivuotiset syklit vaimenivat 1980-luvulta alkaen, mutta ne näyttävät taas palanneen voimakkaina 2010-luvulla.

Pallaksella monitieteinen tutkimuskeskittymä
Pallaksen tutkimuskeskittymä on eräs merkittävimmistä ilmakehään ja pohjoisen luontoon keskittyvistä tutkimusinfrastruktuureista, siksi siellä tehty tutkimus kiinnostaa myös kansainvälisesti. Pallaksen tutkimustyötä tehdään usean tutkimuslaitoksen (Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus) ja yliopiston voimin. Mittaukset kuuluvat Euroopan- tai maailmanlaajuisiin mittausverkostoihin. Tunnetuin näistä on Global Atmosphere Watch (GAW) -ohjelma, jossa havainnoidaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kehitystä ympäri maapallon. Pallaksen Sammaltunturi on GAW-verkoston pohjoisimpia asemia, ja se tuottaa tietoa hiilidioksidin ja metaanin päästöistä ja nieluista mm. huonosti tunnetun Luoteis-Venäjän alueelta. Pallas on myös AMAP-ohjelman (Arctic Monitoring and Assessment Programme) huippuasema.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Annalea Lohila, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 5498, annalea.lohila@fmi.fi

Vanhempi tutkija Timo Penttilä, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 2071, timo.penttila@luke.fi

 

Liitetiedostot

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

Toimittajapalvelua myös Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, puh. 029 539 2231

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs