Kulttuuriperinnöllisesti arvokasta sukututkimusta tehdään maassamme entistäkin enemmän. Kirkonkirjojen digitointi ja internetin ehtymättämät tietovarastot ovat helpottaneet sukututkijoiden työtä mahdollistaen laajojenkin tutkimusten tekemisen aiempaa helpommin. Kun myös kirjojen painokustannukset ovat laskeneet, on sukututkimusten julkaisukynnys madaltunut merkittävästi ja sukukirjoja julkaistaan nyt digiaikana fyysisinä kirjoina enemmän kuin koskaan aiemmin.
Sukututkimus on rikas, loputtomien mahdollisuuksien ja haasteiden harrastus. Esivanhempien sukuhaaroista jokainen päättyy silloin kun haaran varhaisimman henkilön syntymästä tai vanhemmista ei löydy mainintaa asiakirjoista. Jälkipolvet taas kasvavat jatkuvasti lasten syntyessä. Näin ajatellen sukututkimus ei ole koskaan valmis eikä täydellinen. Sukututkijasta riippuu, koska hän haluaa lopettaa hukassa olevien esivanhempien etsinnän ja uusien syntyneiden kirjaamisen.
Pitkälle menneisyyteen ulottuva esipolvitutkimus on yleensä epätarkka ja usein myös virheellinen, vaikka tutkija yrittäisi olla hyvin huolellinen. Alkuperäinen tiedon lähde voi olla kadonnut tai kirkon, sotilasyksikön taikka verottajan kirjuri on ollut huolimaton. Yksi ja sama henkilö voi esiintyä eri nimisenä tai eri ikäisenä eri asiakirjoissa. Tämä todetaan kirjan johdannossa.
Kurun Kosken suvun juuret 1500-1900:
Kosken talo on ollut perustamisestaan lähtien lähes neljä vuosisataa saman maataloutta harjoittaneen suvun hallussa Kurussa, mikä kuuluu nykyisin Ylöjärven kaupunkiin. Myös kaikki isänniksi tai emänniksi taloon tulleet vävyt ja miniät ovat olleet maanviljelijöiden poikia tai tyttäriä.
Talon isäntäpari Eenokki Yrjönpoika Koski e. Ristaniemi (1823–1870) ja Matilda (Tilda) Serafia Kallentytär Koski (1834–1914) saivat yhdeksän lasta:
Juho Aleksius Koski (1852–1926), Kustaa Aadolf Koski (1854–1918), Emma Josefiina Koski (1856–1883), Maria Aurora Koski (1859–1940), Elias Rudolf Koski (1861–1906), Aleksandra Miina Koski (1863–1865), Eenokki Eenokinpoika Koski (1865–1940), Hedvig Vilhelmiina Koski (1867-1949) sekä Matilda Aleksandra Koski (1869–1921).
Heistä saivat alkunsa Kosken kaksi sukuhaaraa sekä Peltoniemen, Ojasen, Nurmen, Aropaltion ja Salomaan haarat. Tutkimus esittelee heidän esivanhempansa noin vuoteen 1570 asti. Useimmista on nimen ja vuosilukujen lisäksi paljonkin tietoja heidän elämän- vaiheistaan. Tutkimuksessa on myös katsaus Kosken talon ja Kurun asutuksen historiaan.
Tutkimuksen tekijä Raimo Heikkilä (1926–2014) oli Kosken suvun jäsen ja tunnettu Tampereen Seudun Sukututkimusseuran piirissä. Hän oli seuran puheenjohtaja toimintavuodet 1994-97.
Lisätietoja: Kurun Kosken sukuseura ry
http://kurunkoski.kotisivukone.com/
Pekka Liikkanen 040 5752 770
ISBN 978-952-93-5283-8
Kirjan voi ostaa verkkokirjakaupasta osoitteessa:
http://www.painotalocasper.fi/verkkokirjakauppa/
Kurun Kosken sukukirjan on valmistanut Painotalo Casper Oy, joka on korkealaatuisiin painotuotteisiin erikoistunut painotalo. Painotalo Casper Oy valmistaa vuosittain satoja erilaisia kovakantisia ja pehmeäkantisia kirjoja omakustanteiden julkaisijoille sekä kustannusyhtiöille.
Painotalo Casper Oy
Vesa Hiltunen
www.painotalocasper.fi
p. 040-5073258
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1