EU-sopimus kieltää myrkkyjen käytön tekstiilien värjäys- ja muissa valmistusprosesseissa. Monia tekstiilejä kuitenkin värjätään, silotellaan ja kyllästetään kemikaaleilla, jotka voivat jo pieninä määrinä aiheuttaa iho- ja hengitystieoireita. Pitkien kuljetusmatkojen takia käytetyt homeenestoaineet saattavat myös aiheuttaa oireita. Pukinkontista saadut, ihoa vasten tulevat vaatteet kannattaa pestä ennen käyttöönottoa, suositellaan Työtehoseurasta.
Pese ihoa vasten olevat vaatteet
Sallitut kemikaalipitoisuudet ylittävien tekstiilien tuonnista suurin osa pysähtyy tullilaboratorion toimesta rajalle. Kannattaa silti olla tarkkana, mitä vaatteita päälleen pesemättä pukee. ”Ihoa vasten tulevat tekstiilit, kuten alusvaatteet, pyyhkeet ja lakanat sekä vauvan- ja lastenvaatteet, on syytä pestä ennen ensimmäistä käyttöä. Päällysvaatteita, kuten bleisereitä, housuja, ulkotakkeja ja pusakoita, ei tarvitse pestä, mutta jos lahjapaketista avattu vaate haisee pahalle, on tuuletus paikallaan”, neuvoo tutkija Tarja Marjomaa Työtehoseurasta. Vaikka vaatteesta puhalletaan tuotantovaiheessa irtopöly pois, sitä on voitu sovittaa kaupassa useita kertoja, jolloin siihen on tarttunut ihoeritteitä ja muuta likaa.
Noudata pesussa hoito-ohjemerkintöjä
Uudet tekstiilit voi pestä päivittäispyykin kanssa, esimerkiksi koneen pikaohjelmalla. Voimakasväriset tekstiilit saattavat päästää ensimmäisillä pesukerroilla väriä, joten ne pestään samanväristen kanssa. Hoito-ohjemerkinnän pesulämpötilasuositusta on syytä noudattaa, sillä suositusta matalammassa lämpötilassa uusista puuvillatekstiileistä voi irrota runsaasti väriä. Esimerkiksi puuvillatrikoiset raitapaidat kannattaa pestä 60 asteessa, jolloin värit eivät leviä ja myös mikrobit tuhoutuvat. Pyyhkeet imevät vettä ja kuivaavat paremmin, kun niistä pestään pois käsittelyaineet ennen käyttöönottoa.
Jos kankaassa on jäämiä valmistusvaiheessa käytetyistä kemikaaleista, suurin osa niistä lähtee hiljalleen pois pesuissa. ”Eniten ongelmallisia vaatteita tulee Aasiasta, jossa usein myös työolosuhteet ovat kehnot. Valmistusprosessiin osallistuvat henkilöt, sekä myös vaatemyyjät, ovat riskiryhmässä toimiessaan kemikaaleilla käsiteltyjen tekstiilien parissa päivittäin. Omilla ostospäätöksillä meistä kukin voi vaikuttaa asiaan”, toteaa Marjomaa.
Atsovärit ja formaldehydi kiellettyjen listalla
Yleisin syy tullissa hylätyksi tulemiseen ovat tekstiilien atsovärit, jotka saattavat hajota käytössä terveydelle haitallisiksi aineiksi. Tulliin jää tavaraa myös liian suurien formaldehydipitoisuuksien vuoksi. Formaldehydiä käytetään tekstiilien pintakäsittely- ja värienkiinnitysaineena, ja se pitää kankaan sileänä. Homeenestoaineena käytetään usein dimetyylifumaraattia, joka aiheuttaa monille voimakkaita allergisia ärsytysreaktioita. Laittoman suuria kadmiumpitoisuuksia löytyy joskus muovista, johon tyynyt ja peitot usein pakataan.
Farkut pitoon ennen pesua
Farkut suositellaan pestäväksi harvakseltaan ja mielellään käsin. Farkkujen valmistajat suosittelevat pesemään uudet, kovasta puuvillakankaasta valmistetut farkut vasta muutaman kuukauden käytön jälkeen, jolloin ne ovat muotoutuneet omaan vartaloon täydellisesti istuviksi. Ennen pesua housut käännetään nurinpäin ja kääritään punteista aloittaen rullalle, mikä auttaa säilyttämään housujen värin tasaisena. Konepesussa valitaan hellävarainen pesuohjelma, kuten 40-asteinen hienopesu ilman linkousta. Märät farkut oiotaan ja ripustetaan vyönlenkeistä henkariin kuivumaan.
Lisätietoa:
tutkija Tarja Marjomaa, p. 0447143698 [email protected]
KUVALINKKI >> http://www.tts.fi/images/DSCN8862.jpg
Kuvateksti:
Heti käyttöön vai ensin pesuun? Ihoa vasten tulevat vaateet kannattaa pestä ennen ensimmäistä käyttöä. Tekstiilien kemikaalijäämät voivat aiheuttaa jo pieninä määrinä iho- ja hengitystieoireita. Vaatetta on voitu myös sovittaa kaupassa useampaan kertaan, jolloin siihen on tarttunut ihoeritteitä ja muuta likaa. Kuva TTS
TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka kouluttaa vuosittain noin 10000 opiskelijaa eri alojen ammattilaisiksi. Koulutustoiminnan lisäksi TTS Työtehoseura tutkii ja kehittää noin 100 vuosittaisen projektin avulla työmenetelmien toiminnallisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1