Turun ammattikorkeakoulu on julkaissut tutkimuksen nykyaikaisten tuulivoimaloiden melun häiritsevyydestä. Tutkitut voimalat olivat teholtaan 3-5 megawattia. Aikaisemmat tutkimukset ovat rajoittuneet 1.5 megawattiin. Tutkimuksessa ei havaittu melun häiritsevyydessä merkittäviä eroja verrattaessa pieniä voimaloita koskeneisiin tutkimuksiin, kun voimaloiden aiheuttama äänitaso pihamaalla oli alle 40 dB.
Turun ammattikorkeakoulun julkaisema tutkimus perustui kolmella suomalaisella tuulivoima-alueella toteutettuun selvitykseen. Kyselyyn kutsuttiin vastaamaan kaikki 753 taloutta, jotka sijaitsivat alle 2 km päässä voimaloista. Vastauksia saatiin 429 taloudesta. Lisäksi selvitettiin tuulivoimaloiden aiheuttama äänitaso vastaajien pihamailla.
Päämielenkiinnon kohteena oli, miten suuri osuus vastaajista koki melun erittäin häiritseväksi eri äänitasoilla. Tietoa hyödynnetään äänitason ohjearvoista päätettäessä.
Melun koki sisätiloissa erittäin häiritseväksi noin 4 % vastaajista, joiden pihamaalla äänitaso on 35-40 desibeliä. Kun äänitaso oli 30-35 desibeliä, luku putosi 2 prosenttiin. Alle 30 desibelin äänitasoilla luku putosi nollaan.
Suomalaiset tuulivoima-alueet pyritään pääsääntöisesti sijoittamaan niin, että 40 desibeliä ei ylittyisi lähiasukkaiden pihamailla. Tässä tutkimuksessa melun häiritsevyys oli vähäistä, kun 40 desibeliä alittui.
”Häiritsevyyskokemuksilta ei voida kokonaan välttyä edes ohjearvot selvästi alittavilla äänitasoalueilla, koska yksilölliset erot meluun reagoimiseen ovat suuria. Jos ääntä kuuluu sisätiloihin erityisesti yöaikaan, se voi laukaista häiritsevyyskokemuksen riippumatta siitä, ovatko äänitasot ohjearvot ylittäviä tai alittavia. Sama koskee niin tuulivoimamelua kuin vaikkapa tieliikennemelua tai naapurimelua,” Hongisto analysoi. Hongiston vetämä tutkimusryhmä onkin aloittanut vastaavat tutkimukset tieliikennemelualueilla, jotta voitaisiin nähdä, onko eri äänilajien välillä eroja häiritsevyyden osalta.
Tähän asti merkittävin tutkimus äänitason ja häiritsevyyden riippuvuudesta sisälsi 1820 vastaajaa Hollannista ja Ruotsista. Voimalat olivat teholtaan 0.15 - 1.5 megawattia. Nyt julkaistun tutkimuksen tulokset eivät merkittävästi poikenneet aiemmasta, vaikka voimaloiden tehot erosivat merkitsevästi.
Koska suuret voimalat aiheuttavat suuremman äänitehotason, niiden ääni kuuluu tietenkin kauemmas kuin pienten voimaloiden. Tutkimus antaa tukea sille, että suojaetäisyys tulisi valita tuulivoima-alueen melupäästön mukaan. Kiinteitä suojaetäisyyksiä ei voida tutkimuksen valossa pitää perusteltuna.
”Koska tutkimus on ensimmäinen, joka on tehty näin suurilla voimaloilla, ovat lisätutkimukset erittäin toivottavia,” sanoo tutkimusta johtanut Valtteri Hongisto.
Tutkimus on osa Anojanssi -projektia, jota rahoittavat Tekes, 2 ministeriötä ja useat yritykset ja yhdistykset.
Tulokset on julkaistu kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedelehdessä The Journal of the Acoustical Society of America tänään. Julkaisun saa osoitteesta http://dx.doi.org/10.1121/1.5006903.
Suomenkielinen tiivistelmä on ladattavissa osoitteesta http://www.akustinenseura.fi/wp-content/uploads/2017/08/akustiikkapaivat_2017_eprosari.pdf (sivut 164-169).
Lisätietoja antaa tutkimusryhmän vetäjä Valtteri Hongisto, Turun ammattikorkeakoulu, [email protected], +358 40 5851 888.
Turun ammattikorkeakoulu on 10 000 osaajan yhteisö – tulevaisuuden teknillinen korkeakoulu ja hyvinvoinnin kehittäjä. Koulutamme käytännön huippuosaajia. #ExcellenceInAction
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1