Reformaation merkkivuosi päättyi huikeaan aikamatkaan Martti Lutherin ajoista tähän päivään. Valtakunnallinen, kaikille avoin Yhtä matkaa -juhla tiivisti sanojen, tanssin ja sävelten kavalkadissa 500 vuoden kehityksen Turun Logomossa sunnuntaina 5. marraskuuta.
Kaiken keskiössä vuosisatojen matkan oli Iso Kirja, Raamattu, joka konkreettisesti nähtiin Logomon lavalla, ja joka symboloi paitsi uskoa, myös lukutaitoa ja kirjallisuutta. Kirjailija Tytti Issakaisen käsikirjoitus ja Johanna Niemen ohjaus kuljettivat katsojat tähtitaivaan alta virsien ja yhteislaulun, toisista huolehtimisen ja maailmankansalaisuuden kautta tulevaisuuteen.
Juhlan juontajina oli Mikael Agricolan perhe. Itse Agricolaa esitti teologian tohtori Juhani Holma, joka on samaa sukua kuin Agricola. Juhlassa kuultiin ja nähtiin myös turkulaisten koululaisten teesejä, joissa heijastui suhde luontoon ja huoli maapallon tulevaisuudesta. Pääjuhla huipentui viestiin, että reformaatio jatkuu tästäkin eteenpäin.
Koko reformaatiovuoden teemana ovat olleet armo ja juuret, ja pääjuhlassa nousivat esiin myös oman kielen rikkaus ja maailman yhteinen tulevaisuus. Reformaation merkitys on yltänyt vuosisatojen aikana koulutukseen, uskon ja pelastuksen ymmärrykseen ja luomakunnasta huolehtimiseen.
Juuritarinoita juhlassa kuultiin useilta suvuilta ja perheiltä: Hannu ja Marzi Nyman, Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan perhe ja monet muut kertoivat oman sukupolvien yli jatkuneen tarinansa.
Oma kieli, muista huolehtiminen
Juhlassa kuultiin tasavallan presidentin Sauli Niinistön valtiovallan tervehdys ja arkkipiispa Kari Mäkisen puheenvuoro. Presidentti Niinistö totesi puheenvuorossaan, että Suomi on läpeensä luterilainen maa, jossa on kannettu sosiaalista vastuuta myös köyhistä ja sairaista. Merkkivuoden symboli, omenapuu, kannustaa näkemään sen, mikä ihmisissä on yhteistä ja arvokasta. Reformaatio kannustaa pyrkimään kohti yhteistä hyvää. Tavoitteena on pitää kaikista huolta.
Arkkipiispa Kari Mäkinen nosti esiin reformaation aikaansaaman oman kielen merkityksen: Jeesushan puhuu meidän kieltämme! Pelastus, luomakunta tai ihminen eivät ole kauppatavaraa, vastassamme on armollinen Jumala.
Turun valtakunnalliseen juhlaan osallistui Logomo-salin täysi eli 1700 vierasta, joista osa oli tullut kaukaakin. 150 esiintyjästä suuri osa oli lapsia ja nuoria. Musiikki soi läpi koko kaksituntisen juhlan aina Mikavelin räpistä virsiin ja Jaakko Löytyn ja Pekka Simojoen säveliin. Aiemmin samana päivänä Turun tuomiokirkosta televisioitu juhlajumalanpalvelus toi kirkkoon 900 sanankuulijaa.
Turulla on ollut Suomen reformaatiokaupunkina erityinen rooli merkkivuoden vietossa. Turun kaupungin ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisesti koordinoima vuosi onnistui yli odotusten. Laaja-alainen toimijaverkosto on tuottanut monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille. Merkkivuoden päätapahtumat on järjestetty Turussa. Tiistaina 31. lokakuuta 2017 tuli kuluneeksi tasan 500 vuotta siitä, kun Martti Luther julkaisi kuuluisat teesinsä. Teesit käynnistivät kirkollista elämää, kieltä ja kansansivistystä, kulttuuria, hallintoa ja lainsäädäntöä muovanneen tapahtumasarjan, jota kutsutaan reformaatioksi tai uskonpuhdistukseksi. Sen seurauksena syntyi myös luterilainen kirkko.
Alla linkki reformaation pääjuhlan 5.11.2017 kuviin. Media voi vapaasti käyttää kuvia. Ole hyvä ja merkitse niiden oheen valokuvaajan nimi: Timo Jakonen.
https://www.jottacloud.com/p/jakonen/bed0c71846ac4744be59b742bf6c5368
Lisätietoja: projektikoordinaattori Katariina Ylikännö, 040 3417 649, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1