Meritaimenen kutualueiden kunnostukseen tähtäävän Freshabit -hankkeen osana Naamijoen valuma-alueen vesistön tilan parantamiseksi on meneillään ennallistamistoimia Pellon Tuohivuomassa. Tuohivuomassa tehdään puunkorjuuta, rakennetaan kosteikkoja, ohjataan vesien valumasuuntia ja parannetaan olemassa olevien ojien tilaa tulvahuippujen tasaamiseksi ja kiintoainesvalunnan hillitsemiseksi.
Metsähallitus on tehnyt ojituksia Tuohivuomassa useita kertoja lähes sadan vuoden aikana. Vanhimmat tunnetut ojitussuunnitelmat Tuohivuoman alueella ovat 1930 -luvulta. ”Viimeisin ojitussuunnitelma on vuodelta 1985, jolloin ei vielä tunnettu vesiensuojelua lainkaan”, Metsähallituksen tiedottaja Juri Laurila selvittää. Metsätalouden toimet ovat vaikuttaneet Naamijoen vesistöalueeseen historian aikana. Vesiensuojeluun alettiin kiinnitettää huomiota vasta noin 30 vuotta sitten, kun ojitusten ja maanmuokkausten huomattiin vaikuttavan merkittävästi alapuolisiin vesistöihin. Metsähallitus lopetti aurauksen maanmuokkausmenetelmänä 1990 -luvun alussa. Yhtenä syynä oli kiintoainesten valuminen vesistöihin.
Nyt tehtävien toimenpiteiden tarkoitus on parantaa koko alapuolisen vesistön tilaa hidastamalla vesien valuntaa ja estämällä kiintoaineksen huuhtoutuminen alapuoliseen vesistöön. Alueelta, johon on kuivatuksella saatu puuta kasvamaan, poistetaan puusto ja tukitaan vanhat ojat, jolloin suon vesitalous palautuu ennalleen.” Pienpuusto raivataan ja vedenkulkua pyritään ohjaamaan vanhoihin uomiin esimerkiksi patoamalla pahiten kiintoaineksia tuovia ojia ja avaamalla vanhoja uomia”, kertoo Metsähallituksen suunnittelija Kari Koivuranta. Koivuranta on suunnitellut 150 hehtaarin ennallistamisalueen toimenpiteet. Tuohivuoman ennallistamisen yhteydessä voidaan sanoa ympyrän sulkeutuvan, sillä Karin isä on ollut aikanaan tekemässä ojituksia Tuohivuoman alueelle.
Suomen Metsäkeskuksen koordinoimassa EU -rahoitteisessa Freshabit -hankkeessa tehdään monipuolista vesienhoitoa metsien lisäksi myös järvissä. Esimerkiksi Tuohivuoman lähellä olevan Teurajärven pintaa on aikanaan nostettu patoamalla. Järven tilan parantamiseksi vanhaa patoa on kunnostettu, rantoja niitetään, tehdään ruoppauksia ja Vaattojärven kyläläiset tekevät hoitokalastuksia.
Riista hyötyy
Ennallistamisella pyritään parantamaan riistan elinpiiriä erityisesti riekon osalta. Avoimet suo-alueet ovat myös teeren soidinpaikoiksi sopivia alueita. Naamijoessa kutevan meritaimenen poikastuotannon toivotaan paranevan Naamijoen sivujoista kulkeutuvan kiintoaineksen vähetessä. Alueelle tehdään myös pienkosteikoita vesilintujen elinympäristöiksi.
Metsähallitus on ennallistanut ojitettuja soita jo 3250 hehtaaria vuodesta 1995 alkaen. Valtaosa ennallistamisista on tehty vuoden 2008 jälkeen. Erityisesti riekkojen on havaittu valtaavan nopeasti ennallistetut suot reviireikseen.
Lisätietoja:
Kari Koivuranta, suunnittelija +358400465340, [email protected]
Nilla Aikio, eräsuunnittelija +358407450344, [email protected]
Timo Nyman, ympäristöasiantuntija +358400180046, [email protected]
Kuvat: Ilmakuva Tuohivuomasta ja Suunnittelija Kari Koivuranta. Kuvaaja Juri Laurila
Metsähallitus hoitaa ja hallinnoi valtion maa- ja vesialueita parhaan kokonaishyödyn periaatteella!
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1