Venäjällä haluttiin kiristää taloudellista sodankäyntiä ja kieltää ylellisyystavaroiden tuonti. Kielto määrättiin koskemaan myös Suomea. Vuoden 1916 lopulla senaatti pyysi Tullihallitukselta pikaista ehdotusta, voitiinko kieltolista julkaista sellaisenaan vai tarvittiinko siihen muutoksia. Tullihallitus lähetti ehdotuksensa 9. tammikuuta 1917 Suomen senaatille. Senaatti lähetti sen eteenpäin venäläiselle kenraalikuvernöörille.
Kauppaa voitiin käydä vain liittolaismaiden ja puolueettomien kanssa. Tullin mukaan suurinta osaa listan tavaroista tuotiin Suomeen vain Venäjältä. Tilanne voisi kuitenkin muuttua merkittävästi ”kadon tahi muiden arvaamattomien seikkojen johdosta”. Silloin Suomessa jäätäisiin ilman tavaroita, joita ei saanut kotimaasta.
”Tuottamatta maalle suurempaa haittaa” voitiin ”nykyisen sodan jäljellä olevana aikana” kieltää Venäjän listan mukaisesti viinirypäleet, pähkinät, sienet, tupakka ja sikarit, keitetyt hedelmät ja marjat, makeiset, konvehdit, piparit ja leivokset, olut, viini ja muut alkoholijuomat, denaturoitu ja denaturoimaton sprii, etikka, juusto, ravut, untuvat, turkikset, nahkavalmisteet, naisten kengät, nahkahansikkaat, matkalaukut, salkut, koristellut puusepänteokset, punokset, korukivet ja jalokivet, savi-, posliini-, fajanssi- ja lasiteokset, peilit, hajusteet ja ihomaalit, kulta- ja hopeateokset, koriste-esineet, silmälasit, lornjetit ja kiikarit, taskukellot, soittimet, koristellut ja verhoillut rattaat, hipsut ja nyörit, villamatot, tylli, pitsi, koruompeleet, naisten hatut ja päähineet, sateen- ja auringonvarjot, sulat, keinokukat sekä helmet.
Tullihallitus huomautti, että vaikka alkoholijuomien tuontikielto olisi ollut paikallaan, valtion tuloille sellaisesta olisi haittaa. Alkoholista oli vuosina 1915–16 kannettu huomattavasti tullia, jopa useita miljoonia markkoja. Lisäksi vuonna 1916 oli kokeiltu erityistä sota-ajan alkoholijuomaveroa. Senaatti ei kuitenkaan huomioinut näitä esityksiä.
Venäjän luettelo salli tuoda opossumin, kengurun, merikarhun, karhun, suden, ilveksen, hylkeen, merileijonan, saukon, tiikerin tai pantterin nahkoja, naisten ei-nahkaisia jalkineita, miesten nahkajalkineita, ratsupiiskoja, nahkaisatuloita, kaakeleita ja tiiliä, karkeita punottuja koreja, koristelematonta lasia ja lasipulloja säilyttämiseen, samoin erilaisia lankoja ja työkaluja. Hajusteistakin sallittiin sellaiset, joissa ei ollut alkoholia.
Suomeen taas haluttiin tuoda edelleen sellaisia ”maan asukkaille tarpeellisia tavaroita” kuten artisokkia, herneitä, kukkakaalia, tuoreita hedelmiä ja marjoja, piirakoita, salaatteja, sinappia, etikassa säilöttyjä oliiveja, kapriksia, pöytäsuolaa, tuoretta tai säilöttyä kalaa, lakeerattuja nahkoja, silkkihuiveja ja -kankaita, vilttejä ja kudonnaisia sekä reunuksilla koristeltuja olevia miesten, naisten ja lasten vaatteita.
Senaatin valtiovaraintoimituskunta lähetti luettelon kenraalikuvernöörille. Senaatti korosti erityisesti vaatteita, niitä ei tuotu Venäjältä eikä valmistettu riittävästi Suomessa. Lisäksi senaatti tahtoi pitkän siirtymäajan ennen kiellon toimeenpanoa. Ylellisyystavaroiden tuontikieltoa ei koskaan tullut ja asia raukesi. Kiellon vaikutukset olisivat jääneet vähäisiksi, sillä monien tavaroiden tuonti romahti vuonna 1917 ilman sitäkin. Alkoholin osalta muutaman kuukauden kuluttua tuli uusia säädöksiä.
Ylellisyystavaroiden tuonti 1913 - 1917.jpg
Koko: 0,06 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 743x395Ylellisyystavaroiden tuonti 1913 - 1917.jpg
Koko: 0,06 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 743x395Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden ajan Tullin historiamuistelut omistetaan vuoden 1917 tapahtumille. Tuomme esiin asioita, jotka koskivat Tullin päätehtäviä ulkomaankaupan edistäjänä, säätelijänä ja valvojana.
Suomen ulkomaankauppaan ensimmäisen maailmansodan ja itsenäistymisvuoden tapahtumat vaikuttivat vuosikymmeniä. Tulli valaisee itsenäisen Suomen kriittisiä vaiheita julkaisemalla artikkeleita, tarinoita ja kuvia 1800-luvun lopulta lähtien laatimiensa ulkomaankaupan tilastojen pohjalta.
_____________________________________________________________________________________________
Suomen tulli on osa Euroopan unionin tullijärjestelmää. Tulli on valtiovarainministeriön tulosohjaama virasto, joka toimii yhteistyössä elinkeinoelämän sekä kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten kanssa. Tullin palveluksessa on noin 2 000 henkilöä.
Seuraa meitä Twitterissä ja Facebookissa
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1