Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kotimaa » Teollisuusfoorumi Kemissä: laskusuhdannetta seuraa nousukausi - vääjäämättä

Lapin AMK

Teollisuusfoorumi Kemissä: laskusuhdannetta seuraa nousukausi - vääjäämättä

Tiedote.
Julkaistu: 17.04.2015 klo 18:33
Julkaisija: Lapin AMK

Lapin AMKin Kosmoksessa järjestettyyn foorumiin osallistui noin 70 teollisuustuotannon, käynnissä- ja kunnossapidon, myynnin, tuotekehityksen ja rahoituksen asiantuntijaa. 

Rikasta Pohjoista 2015 –foorumia teemoittoitti toisaalta se, että teollisen tuotannon pohjoiset olosuhteet asettavat erityisiä vaatimuksia teknisten ratkaisujen materiaalivalinnoille ja kunnossapidolle ja toisaalta kaivosteollisuuden murrosvaihe, jossa uudet strategiat ja toimintatavat ovat tarpeen.

Torstaina pääpaino oli ajankohtaisissa kaivosasioissa ja perjantaina käsiteltiin pohjoista teollisuusosaamista, erityisesti käynnissä- ja kunnospidon näkökulmasta.

Kaivannaisteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela kysyi torstain pääpuheenvuorossaan, onko Suomella kaivospolitiikkaa, ja vihjaisi puheenvuoronsa otsikon sisältävän myös vastauksen.

Suomela kertasi, miten malminetsintään ei panosteta Suomessa tai maailmalla enää takavuosien tapaan. Etsintä ajetaan alas laskusuhdanteessa, myös Suomessa.

Kaivosteollisuuden kannalta erityisen ongelmalliseksi Suomela näkee suomalaisen lupapolitiikan ja energiaverotuksen. Hänen mukaansa lupatoimintaa luvataan vaaliohjelmissa sujuvoittaa, mutta jatkuva ongelma on eri viranomaisten toiminnan koordinointi. Tällä on vaikutuksensa myös rahoittajien toimintaan.

- Sijoittajan on vaikea hahmottaa suomalaista toimintamallia jossa lupaprosesseja on monia. Lisäksi viranomaiset eivät usein ole tyytyväisiä toistensa päätöksiin. Koordinointia on tosin yritetty tehdä sekä ympäristö- että elinkeinoministeriössä.

Muiksi kaivostoiminnan kilpailukykyä heikentävinä tekijöinä Pekka Suomela pitää muiden muassa kaivosten sähköveron korotusta, lupakäsittelyn ennakoimattomuutta, maanomistajamaksuja ja Natura-linjauksia.

- Suomi on silti maailman kiinnostavin kaivoskohde, ilmeisesti muualla menee vielä huonommin, Pekka Suomela parodisoi.

Valtioneuvosto on koorinoinut kaivostoimintaa mutta Suomelan mukaan energia on kulunut Talvivaaraan. Kaivosteollisuus ry on esittänyt ratkaisuksi, että maahan luotaisiin yksi raskaan teollisuuden lupaviranomainen: teollisuuslupavirasto.

- Viranomaiset toimivat meillä hyvin, mutta lainsäädännössä paljon korjattavaa, Suomela kuittaa.

Myös elinkeinoministeri Jan Vapaavuori keskittyi puheenvuorossaan kaivosteollisuuteen, ja oli Pekka Suomelan kanssa samoilla linjoilla kaivoselinkeinon nykytilanteesta ja laskusuhdanteeseen johtaneista syistä.

- Kaivannaisteollisuudessa on kasvupotentiaalia, minkä takia on harmillista että keskustelu käy Talvivaaran ympärillä kun samaan aikaan meillä on Suomessa 52 muuta, hyvin toimivaa kaivosta, Jan Vapaavuori harmittelee.

Kasvupotentiaalia on, koska metallien ja mineraalien käyttö maailmalla kasvaa. Raaka-aineiden kierrätys on yleistä kehittyneissä maissa mutta kehittyvissä talouksissa neitseellisten raaka-aineiden tarve on suuri. Pohjois-Ruotsi, Pohjois-Suomi ja Grönlanti ovat myös elinkeinoministeri Vapaavuoren mukaan kaivostoiminnan kasvun potentiaalisimmat alueet.

- Myös arktinen osaaminen nousee arvoonsa kun koko maailma kääntää katsettaan pohjoiseen. Jos se toimii täällä – 40 asteen pakkasessa – se toimii kaikkialla, Jan Vapaavuori tiivistää arktisen osaamisen ytimen.

Tuoreessa arktisessa strategiassa Suomen valinta on kehittää arktista liiketoimintaa. Jan Vapaavuoren mukaan tämä tarkoittaa muiden muassa aktiivisuutta arktisessa neuvostossa ja yhteistyötä Norjan kanssa Pohjanmeren rakentamisessa ja öljyvahinkojen torjunnassa.

- Meiltä itseltämme jää usein huomaamatta, että Suomi on maailman arktisin maa. Ympäristön kunnioitus on meille itseisarvo. Jos arktinen luonto haavoittuu, haavoittuu myös liiketoiminta, Jan Vapaavuori muistuttaa.

Elinkeinoministeri nyökytteli samanmielisesti kun Kimmo Heikka Digipolis Oy:stä kertoi kaipaavansa maahan teollisuuspolittiisia linjauksia. Räväköitä teollisuuspoliittisia avauksia ei hänen mukaansa ole kuitenkaan luvassa. Ihmepillerit tai hokkuspokkustemput eivät elinkeinoministerin mukaansa toimi, vaan kasvu käynnistyy sinnikästä työtä tehden.

Katso kuva-albumi Rikasta Pohjoista 2015: https://www.facebook.com/media/set/?set=a.827419354018029.1073741869.415468871879748&type=1

Lapin ammattikorkeakoulu on Euroopan unionin pohjoisin ammattikorkeakoulu. Sijainti on meille mahdollisuus erikoistua: vahvuutemme on arktinen olosuhdeosaaminen. Hyödynnämme pohjoisen tarjoamia rajattomia mahdollisuuksia niin opetuksessa kuin TKI-toiminnassammekin. Toimipaikkamme sijaitsevat Kemissä, Rovaniemellä ja Torniossa.

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs