Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kotimaa » Taloushallintoliitto: Yritysten verorangaistuksia kohtuullistettava

Suomen Taloushallintoliitto ry

Taloushallintoliitto: Yritysten verorangaistuksia kohtuullistettava

Tiedote.
Julkaistu: 18.01.2016 klo 08:00
Julkaisija: Suomen Taloushallintoliitto ry

Rangaistusluonteiset veronkorotukset ovat kohtuuttomia suhteessa aiheutettuun vahinkoon. Huolimattomuudesta johtuva verorike voi johtaa yli kaksinkertaiseen verotukseen alkuperäiseen veron määrään verrattuna. Oikeustieteen professori Asko Lehtonen arvioi Taloushallintoliiton pyytämässä lausunnossa, että verotuksen kohtuullistaminen ja rangaistuskäytäntöjen selkiyttäminen olisi tarpeen. Taloushallintoliitto tukee lausunnossa esitettyjä muutosehdotuksia.

– Veronkorotusta tuloverotuksessa voidaan pitää joiltakin osin liian ankarana seuraamuksena, toteaa Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi. – Ongelmallista on myös se, että veronkorotusten lieventämis- ja koventamisperusteista tai kohtuullistamisperusteista ei ole lakitasoisia säännöksiä verotusmenettelylaissa.

Veronkorotus jopa 150 prosenttia

Tällä hetkellä verotusmenettelylaissa (VML 32.3 §) säädetään prosenttimääräisestä enintään 30 %:n veronkorotuksesta, joka voidaan määrätä, kun verovelvollinen on toiminut tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta. Säännöksen nojalla voidaan määrätä erittäin ankaria veronkorotuksia. Nykyisin esimerkiksi yritys, joka maksaisi normaalisti veroa 20 000 euroa, voi veronkorotuksineen joutua maksamaan kaikkiaan veroa 50 000 euroa. Tämä siksi, että veronkorotus lasketaan yrityksen tulosta, ei verosta.

Veronkorotuksen laskeminen lisätystä tulosta on ongelmallinen. Taloushallintoliitto painottaa, että veronkorotuksen enimmäismäärä ei näin korreloi verovelvollisen käyttäytymisen vahingollisuuden ja moitittavuuden kanssa asianmukaisella tavalla. Taloushallintoliitto ehdottaa enintään 20 %:n veronkorotusta, joka laskettaisiin lisätyn veron määrästä.

– Veronkorotus voi nousta täysin kohtuuttomaksi, koska se lasketaan tulosta, eikä tuloveroprosenttia ja maksetun veron määrää huomioida, Ahvenniemi korostaa. – Enimmäisrangaistusta ei yleisesti ole käytetty, mikä kertoo siitä, että se on äärimmäisen ankara.

Ongelma poistuu laskemalla veronkorotus maksamatta jääneen veron määrästä. Oikeuskäytännössä on tuoreita esimerkkejä siitä, että ylimmissä oikeusasteissa veronkorotuksia on joko alennettu huomattavasti tai poistettu kokonaan. Veronkorotuksista käydään parhaillaankin veroprosesseja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Rangaistuskäytäntöihin toivotaan selkeytystä

Verohallinnossa joudutaan tällä hetkellä ratkaisemaan, määrätäänkö veronkorotus tai ilmoitetaanko epäilty rikos syyttäjälle tai esitutkintaviranomaiselle esitutkintaa varten. Veronkorotuksen ensisijaisuus koskee niitä tapauksia, joissa teosta on odotettavissa sakkorangaistus.

– Vankeusrangaistusta edellyttävät teot tulisi käsitellä rikosprosessissa. Törkeä veropetos ilmoitetaan aina syyttäjälle, Ahvenniemi toteaa.

Kaksoisrangaistusta ei voi antaa, sillä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen perusteella Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö kieltävät tämän. Yhtä aikaa ei siis voi määrätä veronkorotusta ja viedä rikosta syyttäjälle. Kaksoisrangaistavuuden kielto otettiin lainsäädäntöön muutama vuosi sitten pakon edessä. Tällöin tehtiin vain se, joka oli välttämätöntä. Korotuksen enimmäismääriin tai laskentaperusteeseen ei kajottu.

Liitto ehdottaa, että verotusmenettelylakiin lisätään säännös, jonka mukaan tahallisuudesta ja törkeästä huolimattomuudesta määritellään rikoslaissa. Verotusmenettelylakiin tulisi lisätä myös säännökset veronkorotuksen lieventämisperusteista.

Nyt veronkorotus on suoraan ulosottokelpoinen. Liitto ehdottaa, että veronkorotusten ulosottokelpoisuudelta tulisi edellyttää samoja seikkoja kuin sakon täytäntöönpanolta eli 1) hallinto-oikeuden päätöstä tai 2) suostumusta veronkorotuksen kohteelta.

Taloushallintoliitto on tilannut oikeustieteellisen asiantuntijalausunnon veronkorotuksesta tuloverotuksessa oikeustieteen professori (emeritus), rikosoikeuden dosentti Asko Lehtoselta (OTT, VT). Asko Lehtonen esiintyy Taloushallintoliiton Tili- ja veropäivillä 18.1.2016.

Koko lausunto luettavissa Taloushallintoliiton verkkosivuilla.

Lisätiedot

  • Toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi, juha.ahvenniemi@taloushallintoliitto.fi, p. 040 766 9291
  • Johtava asiantuntija Markku Ojala, markku.ojala@taloushallintoliitto.fi, p. 050 586 7973
  • Viestintäpäällikkö Outi Mäkiniemi, outi.makiniemi@taloushallintoliitto.fi, p. 040 560 1742

Taloushallintoliitto pähkinänkuoressa

Taloushallintoliitto TAL on taloushallinnon palveluja tarjoavien auktorisoitujen tilitoimistojen ja konsulttiyritysten valtakunnallinen toimialajärjestö. Liitto edustaa noin 800 auktorisoitua taloushallinnon yritystä, jotka hoitavat 141.000 suomalaisen pk-yrityksen ja yhteisön taloushallintoa.

Auktorisointijärjestelmä ja määräajoin suoritettavat tarkastukset varmistavat tilitoimiston laadun ja osaamisen tason. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen -merkki on selkein todiste asiantuntemuksesta. Liiton jäsenyritykset tarjoavat kirjanpidon, verotuksen, palkkahallinnon, talouden ja laskennan, rahoituksen ja yrityskauppakonsultoinnin, talousjohtamisen, koulutuksen sekä tietotekniikan palveluja erityisesti pk-yrityksille.

www.taloushallintoliitto.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs