Taidelähtöinen toiminta tukee nuorten elämäntaitojen vahvistumista

Lyhytaikainen taidelähtöinen toiminta tarjoaa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen työmenetelmiä, joilla voidaan tukea nuoren elämäntaidollisia valmiuksia. Taiteilijaohjaajan luotsaama taideviikko sisältää tilanteita ja tapahtumia, taitehetkiä, joissa elämäntaidolliset elementit tulevat lähelle nuorta siten, että niitä voidaan tunnistaa, kokeilla ja harjoitella. Elämäntaitojen äärellä työskentely on virittäytymisen, keskittymisen, työskentelyn, rentoutuksen ja palautumisen muodostama prosessi. Peruskoulun jälkeisen nivelvaiheen koulutuksessa järjestettävää taidelähtöistä työpajamuotoista toimintaa tarkasteltiin kehittävän tutkimuksen otteella Lasten ja nuorten säätiön Taidot elämään -hankkeessa (2013–2016). Hankkeen tutkijana toimi Fanny Vilmilä Nuorisotutkimusverkostosta.

”Kokonaisuudessaan taidelähtöinen työpajamuotoinen toiminta tukee nivelvaiheen koulutuksen tavoitteita. Missään tapauksessa ei voida kuitenkaan väittää, että taidelähtöisellä toiminnalla olisi aina ja kaikille samankaltaista vaikuttavuutta. Nivelvaiheen koulutuksessa olevat nuoret ovat lähtökohdiltaan hyvinkin erilaisissa tilanteissa ja näin ollen kokemus taideviikolta pohjautuu nuoren omaan persoonaan ja toimijuuteen. Osalle nuorista taidelähtöinen toiminta on nuoren identiteettiä vahvistavaa ja osalle kivaa tekemistä”, toteaa tutkija Fanny Vilmilä. Tutkimus osoittaakin, että nuoret kokevat taidelähtöisen toiminnan hyvin eri tavoin. Osalle nuorista toiminta johtaa omien tai muiden ryhmäläisten vahvuuksien oivaltamiseen. Toisille toiminta vahvistaa jo osattua. Toiminta voi myös olla yksinkertaisesti tavallisesta koulupäivästä mukavalla tavalla poikkeavaa tai aiheuttaa nuorelle ahdistusta.

Nivelvaiheen koulutuksen luonteella on merkittävä osa taidetyöpajan onnistumisessa. Ryhmien omille opettajille taideviikko tarjosi mahdollisuuden nähdä nuoret toisin silmin, jolloin ymmärrys ryhmästä ja yksittäisistä nuorista vahvistui. Opettajien mukaan toiminta synnytti yhteishenkeä, jolla oli merkitystä myös muuhun opiskeluun. Toisaalta monelle tutkimukseen osallistuneelle nuorelle taideviikko tarjosi korvaavan kokemuksen peruskouluun liittyville negatiivisille kokemuksille. Keskeinen tekijä korvaavien kokemusten syntymiseen oli tyypillisestä koulumaisesta työskentelystä poikkeava prosessi, jossa taiteilija kohtasi nuoret toimijoina, ei niinkään opetuksen kohteina. Herkkyys toimia luovasti taidekasvatuksen, kulttuurisen nuorisotyön ja sosiaalipedagogiikan keinoin eri tilanteiden luonteet huomioiden vaikuttaisikin olevan ehdoton vaade taiteilijaohjaajan osaamiselle silloin, kun työskennellään nivelvaiheen nuorten parissa.

Lasten ja nuorten säätiön toteuttaman Taidot elämään -hankkeen (2013–2016) tavoitteena on ollut vahvistaa taidetoiminnan avulla nuorten identiteettiä ja avata nuorille näkymiä heidän oman elämänsä mahdollisuuksiin. Hankkeen ytimessä oli taiteilijaohjaajien johdolla toteutettava taideprojektiviikko, jossa nuoret pääsivät koettelemaan taitojaan sirkus- ja elokuvatyöpajoissa. Hankkeen kehittävä tutkimus pohjautuu kahdentoista ammattistarttiluokilla toteutetun taidetyöpajan havainnointiin. Raportti sopii luettavaksi kaikille nuorten parissa työskenteleville ja taidekasvatuksesta kiinnostuneille.

Fanny Vilmilä: Elämäntaitojen äärellä. Taidetyöpaja nuorten elämäntaitojen vahvistajana. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9219, nro 182, verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9227, nro 102, ISBN 978-952-7175-12-5 (nid.), ISBN 978-952-7175-13-2 (PDF). Sarja: Kenttä. 65 s., 8 euroa

Tilaukset: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/kirjat

Julkaisu verkossa: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/verkkojulkaisut/1435-elamantaitojen-aarella

Lisätietoja: tutkija Fanny Vilmilä, Nuorisotutkimusverkosto, 050 527 7781, fanny.vilmila@nuorisotutkimus.fi