Syötteen kansallispuiston matkailun taloudellinen merkitys kasvoi miljoonalla eurolla

Syötteen kävijätutkimus julkaistu

Metsähallituksen tuoreeltaan julkaisemasta Syötteen kansallispuiston kävijätutkimuksesta selviää, että Syötteen kansallispuiston kävijöiden keskimääräinen rahankäyttö on noussut selvästi viidessä vuodessa. Kävijä kulutti alueella rahaa keskimäärin 160 euron edestä, ja kansallispuiston paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset ottivat ison harppauksen 2,3 miljoonasta eurosta 3,3 miljoonaan. Tulovaikutusten seuraus työllisyyteen oli noin 32 henkilötyövuotta. Eniten rahaa käytettiin majoitukseen, ravintolapalveluihin ja ruokaostoksiin.

Maastopyöräily on kasvattanut suosiotaan Syötteen kansallispuistossa. Kesäisin noin joka kymmenes kävijä saapuu kokeilemaan alueen monipuolisia pyöräilyreittejä, ja uusien talvipyöräilyreittien myötä laji on saanut oman sijansa myös talviharrastusten parissa. Luontopalvelujen tavoitteena on käynnistää reittien jatkokehittäminen jo tänä kesänä.

Kävijätutkimuksessa selvisi, että kävijät toivoivat alueen reittien kunnostamista sekä enemmän yrittäjien palveluita. Tulosten mukaan erityisesti pitkospuut reiteillä kaipaisivat uusimista. Palveluiden tarpeellisuutta kysyttäessä ruokakaupat, kahvilat ja ravintolat nousivat kyselyn kärkeen, ja kävijät kaipasivat etenkin kesäaikaan enemmän ravintolapalveluita. Kaiken kaikkiaan kävijät olivat kuitenkin pääosin tyytyväisiä käyntiinsä ja heidän odotuksensa luonnonympäristön, harrastusmahdollisuuksien sekä reittien ja rakenteiden osalta täyttyivät hyvin.

Retkeily Syötteen kansallispuistossa kohentaa kuntoa ja hellii mieltä

Tutkimus osoittaa, että kansallispuistossa käynnillä on merkittäviä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Yhdeksän kymmenestä kävijästä koki psyykkisen ja fyysisen hyvinvointinsa lisääntyneen kansallispuistossa käynnin aikana. Kahdeksan kymmenestä ilmoitti myös sosiaalisen hyvinvointinsa lisääntyneen. Muihin kansallispuistoihin verrattuna etenkin fyysisen hyvinvoinnin kokemus korostui Syötteen kansallispuistossa.

”Syötteen retkeilijät saavat kansallispuistokäynniltään paljon irti, sillä luontoliikunta kohottaa kuntoa ja virkistää samalla mieltä. Kauniissa maisemissa rasitus tuntuu kevyemmältä ja stressi alenee ”, toteaa luontopalveluiden kehityspäällikkö Veikko Virkkunen.

Kävijät liikkuivat luonnossa useimmiten hiihtäen tai kävellen. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että vuositasolla kansallispuistossa suksitaan jopa 650 000 ja patikoidaan 290 000 kilometriä. Puistossa vierailun terveys- ja hyvinvointivaikutukset arvotettiin korkealle: valtaosa kävijöistä arvioi vaikutusten arvoksi 200 €. Käynnin koettua arvoa voi verrata esimerkiksi hemmottelupäivään kylpylässä erilaisilla hoidoilla.

Kävijätutkimusjulkaisu verkossa: http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2012

Lisätietoja:

• kehityspäällikkö Veikko Virkkunen, Pohjanmaan luontopalvelut, puh. 040 765 5153 
• Syötteen kansallispuisto, www.luontoon.fi/syote

Tutkimus osoittaa, että kansallispuistossa käynnillä on merkittäviä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Yhdeksän kymmenestä kävijästä koki psyykkisen ja fyysisen hyvinvointinsa lisääntyneen kansallispuistossa käynnin aikana. Kahdeksan kymmenestä ilmoitti myös sosiaalisen hyvinvointinsa lisääntyneen. Muihin kansallispuistoihin verrattuna etenkin fyysisen hyvinvoinnin kokemus korostui Syötteen kansallispuistossa.

”Syötteen retkeilijät saavat kansallispuistokäynniltään paljon irti, sillä luontoliikunta kohottaa kuntoa ja virkistää samalla mieltä. Kauniissa maisemissa rasitus tuntuu kevyemmältä ja stressi alenee ”, toteaa luontopalveluiden kehityspäällikkö Veikko Virkkunen.

Kävijät liikkuivat luonnossa useimmiten hiihtäen tai kävellen. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että vuositasolla kansallispuistossa suksitaan jopa 650 000 ja patikoidaan 290 000 kilometriä. Puistossa vierailun terveys- ja hyvinvointivaikutukset arvotettiin korkealle: valtaosa kävijöistä arvioi vaikutusten arvoksi 200 €. Käynnin koettua arvoa voi verrata esimerkiksi hemmottelupäivään kylpylässä erilaisilla hoidoilla.