Ilmatieteen laitoksen uusi moderni säätutka otetaan tänään käyttöön Kesälahdella. Kiteen kunnan Kesälahdelle rakennettu uusi tutka täydentää Suomen säätutkaverkostoa ja tuo suuria etuja etenkin talven lumisateiden ja liukkaiden ajokelien ennustamiseen.
Pohjois-Karjalaan rakennettu uusi tutka parantaa huomattavasti säätutkapalvelua Itä-Suomen alueella. Uusimman tutkan rakentamisen jälkeen Suomen säätutkaverkkoon kuuluu yhdeksän tutka-asemaa. Muut Ilmatieteen laitoksen säätutkat sijaitsevat Korppoossa, Vantaalla, Anjalankoskella, Ikaalisissa, Kuopiossa, Utajärvellä, Vimpelissä ja Luostotunturilla Sodankylässä. Kesälahdelle noussut tutkatorni on 30,6 metriä korkea ja antennin suojakuvun kanssa kokonaiskorkeus nousee 36 metriin.
Tutka tuo helpotusta mm. huonojen liikenneolosuhteiden ennustamiseen
Uuden säätutkan havainnot tukevat Ilmatieteen laitoksen sääpalvelua koko maassa, mutta tuovat tuntuvan parannustason erityisesti Itä-Suomessa. Pahimmat kesäiset rajuilmat sekä talvinen matala lumisade, joka ei näy muilla säätutkilla, saapuvat usein Laatokan suunnasta. Kesälahden tutkalla nämä ilmiöt voidaan nyt havaita useita tunteja nykyistä aikaisemmin.
Säätutka on tärkeä havaintoväline ennustettaessa nopeasti muuttuvia säätilanteita, ja sen avulla kyetään tehokkaasti havaitsemaan alueellinen sade. Uusi tutka parantaakin etenkin lyhytaikaisia sääennusteita ja helpottaa talven lumisateen ajankohdan ja voimakkuuden ennustamista, josta hyötyy esimerkiksi kuutostien rekkaliikenne. Tutkadataa hyödyntävät mm. lentoliikenne, teiden kunnossapito, maanviljelys ja turvallisuusviranomaiset.
Ilmatieteen laitos tuottaa säätutkakuvia omaan, yleiseen sekä asiakkaidensa käyttöön. Tutkakuvat ovat tulleet tutuiksi esimerkiksi TV:n säätiedotusten yhteydessä ja Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla.
Käyttöönottotilaisuudesta twiitataan reaaliajassa Ilmatieteen laitoksen @IlmaTiede -twitterissä 12.12. klo 10 lähtien.
Lisätietoja:
Tutkija Mikko Kurri, puh. 029 539 5759 [email protected]
Kehittämispäällikkö Keijo Leminen, puh. 029 539 5700, [email protected]
Sadealueet Suomessa: http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ja-pilvialueet
Keski-Suomen sadealueet: http://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ja-pilvialueet/suomen-keskiosa
Zoomattava kartta: http://ilmatieteenlaitos.fi/sadealueet-suomessa
Katso tutkija Mikko Kurrin haastattelu YouTubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=Kb7kIahxWxY
Säätutkien käytöstä hyönteisten ja lintujen löytyy uutinen Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen Ajankohtaista-palstalta www.fmi.fi
SÄÄTUTKA
Miten säätutka toimii?
Säätutkan antenni lähettää eri suuntiin lyhyitä mikroaaltopulsseja. Pulssin kohdatessa esteen, esimerkiksi sadepisaroita, sen tehosta heijastuu pieni osa takaisin antennille. Tutka mittaa takaisin heijastuneen pulssin tehon ja matka-ajan. Edellisestä voidaan päätellä sadekuuron intensiteetti ja matka-ajasta taas sen etäisyys tutkasta. Lisäksi mittauksen Doppler-siirtymän avulla saadaan selville pisaroiden liikenopeudet.
Säätutka on erittäin herkkä laite, sillä takaisin heijastuneen pulssin teho vastaanottoantennilla on pienen pieni murto-osa lähetystehosta. Tyypillisesti lähetyspulssin teho on 250 000 wattia. Koska sadepisaroita on tyypillisesti ilmassa kymmenen sentin välein, koko pulssi ei heijastu sadepilven etureunasta takaisin, vaan tietoa saadaan myös pilven sisä- ja takaosasta. Mikroaallot heijastuvat hyvin lumihiutaleista ja sadepisaroista, joten tutkakuvasta nähdään, missä sataa. Rankempi sade aiheuttaa voimakkaamman kaiun, ja voimakkuuden vaihtelut esitetään tutkakuvissa yleensä eri väreillä.
Uudet tutkat hyödyntävät kaksoispolarisaatioteknologiaa, joka parantaa tutkadatan ja kuvien laatua. Esimerkiksi sadetta esittävistä tutkakuvista saadaan entistä paremmin poistetuksi muut kuin sadekaiut. Kaikuja aiheuttavat lumihiutaleiden ja vesipisaroiden lisäksi esimerkiksi linnut ja hyönteiset.
Kun tutkan antennia pyöritetään, voidaan kartoittaa sadealueet jopa 250 km säteellä tutkan ympäriltä. Kesäsateet näkyvät 250 kilometrin etäisyydeltä ja talviset lumisateet noin 120 km päähän.
Parin tunnin kuvasarjasta saa käsityksen sadepilvien viimeaikaisesta liikkeestä ja voi tehdä lyhyen ennusteen siitä, missä sataa kohta. Sään ennustaminen ei kuitenkaan ole aina näin suoraviivaista: sadepilvet syntyvät, kuolevat ja muuttavat kulkusuuntaansa. Laajaa sadealueen liikettä voi seurata ja ennustaa kuusikin tuntia, yksittäisten kesäisten iltapäiväkuurojen elinaika on puolesta tunnista kahteen tuntiin.
Suomessa on monia toimialoja ja ammattiryhmiä, joiden työssä tarvitaan yksityiskohtaista tietoa sateesta. Tällaisia tutkatiedon käyttäjiä ovat esim. teiden talvikunnossapito, lentoliikenne, maanviljelys ja tulvaennustaminen.
Sateen sijainnin lisäksi tutkatiedoista lasketaan myös eri ajanjaksoina ja eri alueilla kertyneitä sademääriä ja harvinaisen kovien sateiden esiintymistodennäköisyyksiä. Pisaroiden liikenopeuksista voidaan laskea tuulen suunta ja nopeus. Uusilla kaksoispolarisaatiotutkilla voidaan tämän lisäksi määrittää myös sateen olomuoto, eli sataako vettä, räntää vai lunta.
http://ilmatieteenlaitos.fi/saatutkat
https://www.youtube.com/watch?v=Kb7kIahxWxY
Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede
Toimittajapalvelua Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, puh. 050 530 3871, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1