Suomalaiset pelkäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen rapistuvan lähivuosina

Valtaosa suomalaisista ei usko, että nykyisen kaltaisia sosiaali- ja terveyspalveluja pystytään tulevaisuudessa ylläpitämään, vaikka enemmistö pitää julkista terveydenhuoltoa hyvinvointivaltion kulmakivenä. Ihmiset kokevat, että heidän on varauduttava maksamaan terveyden ja sairaanhoidon kustannuksia yhä enemmän itse esimerkiksi vakuutuksen turvin tai muuten varautumalla. Tärkeimpiä syitä sairauskuluvakuutuksen ottamiselle ovat nopea hoitoon pääsy ja vapaus valita sopivin hoitopaikka. Myös kuntapäättäjät, poliitikot ja terveydenhuollon ammattilaiset haluaisivat selvittää valinnanvapauden lisäämistä. Tiedot käyvät ilmi LähiTapiolan Veroilla ja varoilla -raportista.

LähiTapiola teetti tammi-helmikuussa 2015 laajat kyselytutkimukset, joissa kysyttiin kansalaisten sekä poliitikkojen, virkamiesten, terveydenhuollon yrityspäättäjien, lääkärien ja sairaanhoitajien näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Kyselyissä kartoitettiin myös sitä, miten palvelujen rahoitus pitäisi tulevaisuudessa ratkaista. Kyselyihin vastasi 1 220 kansalaista ja 2 087 terveydenhuollon sidosryhmien edustajaa. Tutkimustulokset sekä asiantuntijoiden ja poliitikkojen kommentteja tuloksiin julkaistaan Veroilla ja varoilla -raportissa.

Valtaosa kansalaisista uskoo julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja saatavuuden heikkenevän vuoteen 2030 mennessä. Sairauskuluvakuutusten suosio onkin kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Finanssialan keskusliiton mukaan viime vuoden lopussa Suomessa oli yli miljoona sairauskuluvakuutusta, joista lähes puolet on lapsivakuutuksia. Nopeimmin kasvaa yritysten työntekijöilleen ottamien sairauskuluvakuutusten määrä.

LähiTapiolan tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti tärkein syy vakuutuksen ottamiselle on nopea hoitoon pääsy. Seuraavina tulevat mahdollisuus valita itselle sopivin hoitopaikka ja mahdollisuus saada kattavampaa hoitoa kuin ilman vakuutusta.

–Yli kolmannes suomalaisista ei koe, että julkiset terveyspalvelut takaavat riittävän turvan sairastumisen tai tapaturman varalle.  Vain neljäsosa luottaa siihen, että julkiset palvelut turvaavat vanhuuspäivinä. Kansalaisten huoli palvelujen heikkenemisestä on ymmärrettävää ottaen huomioon, kuinka paljon viime aikoina on puhuttu sote-palvelujärjestelmän kestämättömyydestä ja uudistuksiin liittyvistä vaikeuksista. Jos julkinen terveydenhuolto toimisi kitkatta ja hoitoon pääsisi jonottamatta, ei esimerkiksi lasten sairauskuluvakuutuksille olisi niin suurta kysyntää kuin nyt on, sanoo tutkija Melina Mäntylä tutkimukset toteuttaneesta Aula Research Oy:sta. 

Rakenneuudistusta odotetaan, myös asiakasmaksujen nostamista pidetään mahdollisena

Sekä kansalaisista että alan sidosryhmistä tai päättäjistä noin 80 prosenttia uskoo, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset jatkavat kasvuaan ja että asiakasmaksuja joudutaan tulevaisuudessa nostamaan.

Poliitikot, virkamiehet ja terveydenhuollon ammattilaiset pitävät sote-palvelujen rakenneuudistusta ylivoimaisesti suosituimpana tapana uudistaa järjestelmää. Jopa 92 prosenttia kaikista vastaajista suhtautuu rakenneuudistukseen myönteisesti tai neutraalisti, eikä puolueiden välillä ole juurikaan eroja suhtautumisessa.

–Hätkähdyttävä havainto on se, että sote-alan asiantuntijat ja päättäjät eivät näe tulevaisuutta juuri sen valoisampana kuin palvelujen käyttäjätkään. Rakenneuudistuksen suosio ei yllätä, mutta yllätyksenä voidaan pitää sitä, että toiseksi suosituimmaksi keinoksi nousee yksityisen rahoituksen osuuden kasvattaminen asiakasmaksuja korottamalla. Kolmanneksi suosituimpana keinona mainitaan julkisten palvelujen karsiminen rajaamalla palvelukokonaisuuksia julkisen tarjonnan ulkopuolelle, Mäntylä sanoo.

Jopa 64 prosenttia kuntien ja sairaanhoitopiirien virkamiehistä on sitä mieltä, että julkisten menojen kasvu on saatava taitettua, vaikka se tarkoittaisi sosiaaliturvan tason laskemista nykytasosta.

Ruotsin mallin mukaiselle valinnanvapauden lisäämiselle kannatusta

Kuntapäättäjille, poliitikoille ja terveydenhuollon ammattilaisille esiteltiin kyselyssä Ruotsin, Alankomaiden ja Iso-Britannian tapoja järjestää terveydenhuollon palvelujen tuotanto. Kussakin maassa yksityisillä ja kolmannen sektorin toimijoilla on huomattavasti vahvempi rooli kuin Suomessa.

Ruotsin malli sai kaikissa vastaajaryhmissä enemmän kannatusta kuin Suomen nykymallilla jatkaminen, ja enemmistö vastaajista kannattaa mallin selvittämistä Suomessa. Ruotsin perusterveydenhuollossa asiakkaan valinnanvapautta on lisätty niin, että asiakas valitsee haluamansa palveluntuottajan ennalta hyväksyttyjen julkisten ja yksityisten palveluntuottajien joukosta. Palvelut rahoitetaan pääosin julkisesti, vaikka niiden tuottamisesta vastaavat myös yksityiset toimijat.

–Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiskeskustelussa puhutaan rakenteista, vaikka pitäisi keskustella siitä, mitä ihmiset palveluilta haluavat. Todellisuudessa kyse on järjestelmän kannalta pienistä, mutta ihmisen arjen ja hyvinvoinnin kannalta suurista asioista. Ihmisten vastaukset tutkimuksessamme ja vakuuttamisen lisääntyminen osoittavat jo, että he haluavat hyvää hoitoa nopeasti läheltä kotiaan. Meidän näkemyksemme mukaan on ryhdyttävä keskustelemaan siitä, miten palvelut voidaan toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä niin, että palvelut todella ovat ihmisiä varten, sanoo tutkimuksesta vastannut LähiTapiolan viestintäjohtaja Jyrki Antikainen.

Tutkimuskokonaisuus julkistetaan keskiviikkona 27.5. Veroilla ja varoilla -seminaarissa

LähiTapiolan teettämien kyselytutkimusten tulokset ja niiden pohjalta laadittu raportti julkistetaan kokonaisuudessaan keskiviikkona 27.5. Finlandia-talossa pidettävässä Veroilla ja varoilla -seminaarissa kello 13.30 alkaen.

Seminaarissa tuloksia kommentoivat puheenvuoroissaan professori Heikki Hiilamo Helsingin Yliopistosta, yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta ja pääjohtaja Tuomas Pöysti Valtiotalouden tarkastusvirastosta. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi puhuu yksityisestä varautumisesta julkisen terveydenhuollon täydentäjänä. Tilaisuuden avaa ja päättää LähiTapiolan pääjohtaja Erkki Moisander. Tutkimukset toteuttaneen Aula Researchin Melina Mäntylä ja Juha Vekkilä esittelevät tutkimustulokset.

Lisätietoa tutkimustuloksista sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä artikkeleita julkaistaan osoitteessa
www.tulevaisuudenterveys.fi

Lisätiedot:

Melina Mäntylä, partner, Aula Research Oy
040 821 7842
[email protected]

Jyrki Antikainen, viestintäjohtaja, LähiTapiola-ryhmä
050 357 4292
[email protected]

--

Seminaarin ohjelma:

(Finlandia-talon kongressisiiven A-sali, sisäänkäynti M1 tai K1 -ovista)

Klo 13.30 Avaus, pääjohtaja Erkki Moisander, LähiTapiola
Tutkimuksen päätulokset, Aula Research

Klo 14.15 Kommenttipuheenvuorot raportin pohjalta,
kolme näkökulmaa: professori Heikki Hiilamo Helsingin Yliopisto, yliasiamies Mikko Kosonen Sitra, pääjohtaja Tuomas Pöysti Valtiotalouden tarkastusvirasto

Klo 15.15 Tauko

Klo 15.30 Yksityinen varautuminen julkisen terveydenhuollon täydentäjänä, toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, Finanssialan Keskusliitto

Klo 16.00 LähiTapiolan kannanotot yksityiseen varautumiseen, Erkki Moisander

Klo 16.30 Yleisökysymykset ja keskustelua