Suomalaiset kuluttivat jo osansa vuoden luonnonvaroista

Tuoreen laskelman mukaan suomalaisten ylikulutuspäivä oli jo maanantaina 3. huhtikuuta. Kulutimme siis vain hieman reilussa kolmessa kuussa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Syyt luonnonvarojen kovaan kulutukseen ovat energiantuotannossa ja liikenteessä sekä ruoan tuotannossa. Niistä löytyvät myös ratkaisut kulutuksen vähentämiseen.

Maailman ylikulutuspäivä on viime vuosina asettunut elokuulle. Se on ajankohta, jona ihmisten luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.

”Ekologinen velkamme on edelleen aivan liian suuri. Ylikulutuksemme seuraukset tuntuvat etenkin kehitysmaissa, joissa luonnon monimuotoisuus laskee nopeimmin ja ihmisten toimeentulo vaikeutuu”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

Viime vuonna Suomen ylikulutuspäivä oli tarkennetun laskelman mukaan 11. huhtikuuta eli päivä aikaistui tänä vuonna reilulla viikolla. Tämän vuoden takapakkia lukuun ottamatta kehitys viime vuosina on ollut myönteistä, joskin erittäin hidasta.

"Huolestuttavaa on, että kestävän kehityksen toimenpiteistä huolimatta käytämme luonnonvaroja edelleen yhtä paljon kuin kymmenen vuotta sitten", Rohweder huomauttaa.

Liikenne, energia ja liha ylikulutuksen syinä – jokainen voi vaikuttaa

Suurin yksittäinen syy ylikulutukseen niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa ovat energiantuotannon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt. Päästöjä tuotetaan nopeammin kuin mitä esimerkiksi metsät ehtivät niitä sitoa.

"Tuulivoiman, aurinkoenergian ja lämpöpumppujen hyödyntäminen sekä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, julkisen liikenteen suosiminen aina kun mahdollista, lähimatkailu pitkien lentomatkojen sijaan", Rohweder listaa ratkaisuja kulutuksen vähentämiseksi.

Toinen merkittävä ympäristörasitus tulee ruoastamme. Mihinkään muuhun ihmistoimintaan ei käytetä niin paljon tuottavaa maapinta-alaa kuin maatalouden viljelys- ja laidunmaihin. Tämä johtaa muuan muassa metsäkatoon maailman monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilla alueilla. Kaikkiaan maatalouskäytössä olevasta maasta noin 70 prosenttia käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon.

”Jokainen voi vähentää omaa kulutustaan valitsemalla lautaselleen useammin kasviksia tai kestävästi pyydettyä kalaa lihan sijaan sekä välttämällä ruokahävikkiä”, Rohweder sanoo.

Luonnonvarojen kulutuksemme on vähennyttävä merkittävästi, jotta luonnon monimuotoisuuden hupeneminen saadaan pysäytettyä. Tämä on myös välttämätöntä, jotta maatalousmaa riittää maailman kasvavan väestön ravitsemiseksi.

Suomalaisten ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin vuosittaisiin laskelmiin maiden ekologisista jalanjäljistä.

Lisätietoja:
pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF, p. 040 840 7461, [email protected]
ohjelmapäällikkö Jussi Nikula, WWF, p. 040 595 9002, [email protected]

Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen ylläpitämä verkkosivusto (englanniksi): www.footprintnetwork.org 

WWF:n Ruokaopas avuksi ympäristöystävällisiin ruokavalintoihin: wwf.fi/ruokaopas
WWF:n Lihaopas auttaa tekemään ympäristön kannalta parempia valintoja lautasella: wwf.fi/lihaopas
WWF:n Kalaopas kestäviin kalavalintoihin: wwf.fi/kalaopas

Lue lisää ylikulutuksen vaikutuksista ja WWF:n ratkaisuista: wwf.fi/ylikulutus