Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kotimaa » Sotainvalidien Veljesliitto 75 vuotta: Toiveissa turvallinen elämänilta

Sotainvalidien Veljesliitto ry

Sotainvalidien Veljesliitto 75 vuotta: Toiveissa turvallinen elämänilta

Tiedote.
Julkaistu: 18.08.2015 klo 16:01
Julkaisija: Sotainvalidien Veljesliitto ry

Noin 250 sotainvalidia ja 200 sotainvalidien puolisoa ja leskeä saapui juhlimaan oman järjestönsä, Sotainvalidien Veljesliiton 75-vuotispäivää.

Messukeskuksessa Helsingissä 18.8. järjestetty juhla alkoi arvokkaasti tummapukuisten sotainvalidien saapuessa paikalle ympäri Suomea. Heikkokuntoisimmat sotainvalidit Kaunialan Sotavammasairaalasta ja Oulunkylän kuntoutussairaalasta saateltiin paikalle poliisisaattueessa diplomaattiautojen kyydissä.

Sotainvalidien Veljesliiton viimeiseen isoon juhlaan pääsi osallistumaan yhteensä noin tuhat kunniavierasta - sotainvalideja, heidän puolisoitaan ja leskiään, vapaaehtoisia ja Veljesliiton yhteistyökumppaneita. Kaaderilaulajien, Kadettikuoron ja Varusmiessoittokunnan Sillanpään marssilaulu veti yleisön vakavaksi, kun taas Juha Hostikan ja Dallapé-orkesterin Armi toi hymyn yleisön huulille.

Juhlapuheen piti tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

- Sotainvalidien – kuten myös muiden veteraanien – uhraukset isänmaamme puolesta eivät ole vain urheita sotatekoja, vaan itse asiassa paljon enemmän. Sankaruuttanne oli kestää valtavaa painetta pitkään, jopa kuukausia tai vuosia tietäen, että kuluva päivä voi olla samalla viimeinen. Silti te jaksoitte ja silti te kestitte. Näitä uhrauksia emme voi koskaan korvata kokonaan tai kiittää liikaa.

Niinistö muistutti, ettei sodan vammat rajoittuneet ainoastaan fyysisiin eikä vammojen aiheuttamat kärsimykset sotainvalideihin.

- Sotainvalideille yhteistä on se, että vammat ovat vaikuttaneet jokaisen loppuelämään peruuttamattomasti. Ne ovat vaikuttaneet myös läheisten elämään. Monessa perheessä sodan jäljet aiheuttivat murhetta ja epävarmuutta. Toisaalta työ ja selviytymisen tarve veivät elämää eteenpäin. Silloin myös kannattelijasukupolveksikin nimetyt sota-ajan lapset ottivat yhä enemmän vastuuta yhteiskuntamme viemisestä eteenpäin. Myös heitä ja heidän hiljaista aherrustaan on kiittäminen hyvinvointimme luomisesta.

Presidentti kiitti Sotainvalidien Veljesliitto ja sotainvalideja erityisesti siitä, ettei kaveria jätetty rauhankaan aikana.

Juhlan päätössanat lausui sotainvalidi, professori Veijo Saloheimo. Hän jakoi Veljesliiton toiminnan kolmeen kvartaaliin.

- Ensimmäisinä 25 vuotena luotiin taloudellinen perusta, koulutettiin lievävammaiset jäsenet kullekin sopivaan leipätyöhön ja pysyvää hoitoa tarvitsevat hoidettiin omissa laitoksissa.

Toisen kvartaalin aikana kohennettiin koko veteraanipolven asuntokantaa ja käynnistettiin kuntoutus. Kolmatta kvartaalia leimasi sukupolvenvaihdos. Samalla ymmärrettiin huomioida sotainvalidien rinnalla seisoneet puolisot ja lesket.

- Neljäs kvartaali alkaa nyt uittosanastoa lainaten ”peräänajona”. Sen tulee taata viimeisellekin sotainvalidille ja sotainvalidin leskelle turvallinen elämänilta. Aikamäärää en rohkene arvailla, mutta koko neljännesvuosisataa tuskin tarvinnee odotella.

Sotainvalideja on elossa tällä hetkellä noin 3 500. Veljesliitto jatkaa toimintaansa 2020-luvulle asti pitäen huolta myös viimeisistä sotainvalideista.

 

Lisätietoja

juhlavuoden tiedottaja
Marja Kivilompolo
marja.kivilompolo@sotainvalidit.fi
puh. 044 524 2243
 
Kuvat Jaakko Jaskari

Liitetiedostot

Edellä käyden - vammoista huolimatta.

Sotainvalidien Veljesliitto on vuonna 1940 sotainvalidien itsensä perustama veteraani- ja vammaisjärjestö. Sen tavoitteena on pitää huolta sotainvalideista sekä heidän puolisoistaan ja leskistään.

Lue lisää www.sotainvalidit.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs