Sata vuotta sitten: Kauppa vihollismaiden kanssa jatkuu sodasta huolimatta

1. maaliskuuta 1917 Tullihallitus välitti kiertokirjeellä Pohjoisrintaman ylipäällikön kenraali Ruzskyn päiväkäskyn: maahan ei saa tuoda tavaroita maista, jotka ovat sodassa Venäjän kanssa.  Käsky oli vahvistus jo aiemmin annettuun kieltoon.

Tuontia Venäjän vihollismaista pidettiin siis edelleen mahdollisena, koska asiasta haluttiin tiedottaa niin usein. Tilastojen mukaan saksalaisia tavaroita tuotiin erittäin vähän, ja ne olivat lähinnä vanhoja, ennen sotaa tullivarastoon pantuja tavaroita. Tullivarastoista tullattiin vuosina 1915–16 lähinnä Saksasta tuotua raakatupakkaa.

Tuontikieltoasia ei ollut aivan yksinkertainen.  Vihollismaasta tuotuja tavaroita ei esimerkiksi saanut palauttaa, vaan ne piti takavarikoida. Käytännössä jäi tullikamarien tulkittavaksi, oliko jotakin tavaraa pidettävä vihollismaan tuotteena vai ei.  Tuolloin ei vielä ollut kansainvälisiä alkuperätodistuksia. Tullin tuli käyttää apuna tavaranhaltijan antamia sekä muita tietoja. Lisäksi tiettyjä vihollismaan alkuperää olevia tavaroita haluttiin eikä niiden tuonti ollut kielletty. Niistä vain piti kantaa kaksinkertainen tulli.

Viime kädessä Tullihallitus päätti, oliko epäilty tavara vihollisen valmistama vai ei. Ellei asiakas kyennyt todistamaan ettei näin ollut, asiaa voitiin arvioida muun muassa itse tavaran tai sen merkintöjen perusteella. Tullin oli myös erikseen tiedusteltava kenraalikuvernööriltä, tarvittiinko tavaraa sotilaskäytössä tai ”Suomessa tai keisarikunnan muissa osissa”.

Asiaa pidettiin hyvin tärkeänä, vaikka käytännössä tuonti Saksasta oli supistunut olemattomiin. Vielä maaliskuussa 1917 epäiltiin Helsingissä myytävän saksalaisia kelloja sveitsiläisinä. Vielä vuonna 1917 Suomeen tuotiin saksalaista romurautaa. Se saattoi olla sotasaalistavaraa. On todennäköistä, että puolueettomien Tanskan ja Ruotsin kautta tuli jonkin verran saksalaisia tavaroita.

Vastaavasti tuontia Venäjän liittolaismaista helpotettiin. Esimerkiksi niistä suoraan tulevat postilähetykset voitiin tullata ilman alkuperän todistamista.

Kuva: Alusilmoituslomake, jota käytettiin keisarivallan aikana (Tullimuseo).

Kuvio: Tärkeimmät tuontitavarat Saksasta 1913–17. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot.

Lisätiedot: tulliylitarkastaja Janne Nokki, p. 040 332 2774

KUVA:

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi.  Juhlavuoden ajan Tullin historiamuistelut omistetaan vuoden 1917 tapahtumille. Tuomme esiin asioita, jotka koskivat Tullin päätehtäviä ulkomaankaupan edistäjänä, säätelijänä ja valvojana.

Suomen ulkomaankauppaan ensimmäisen maailmansodan ja itsenäistymisvuoden tapahtumat vaikuttivat vuosikymmeniä. Tulli valaisee itsenäisen Suomen kriittisiä vaiheita julkaisemalla artikkeleita, tarinoita ja kuvia 1800-luvun lopulta lähtien laatimiensa ulkomaankaupan tilastojen pohjalta.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------