- Apukinokset yhdessä kalastusrajoitusten kanssa turvanneet kannan kasvun
Metsähallituksen arvion mukaan saimaannorppien talvikanta vuodelta 2017 on noin 370-380 norppaa. Arvion mukaan kanta on kasvanut 10-20 eläimellä. Tänä vuonna syntyvyys oli 83 kuuttia, toisena vuonna peräkkäin ylitettiin 80 kuutin määrä.
Kulunut talvi oli haasteellinen sekä saimaannorpan pesinnälle että kannanseurannalle.
"Talven 2017 heikosta lumitilanteesta johtuen pesätarkistuksissa löydettiin vain 387 norpan lumipesää, joista 209 oli ihmisen tekemissä apukinoksissa. Nyt löydettyjen pesien lukumäärä on vähäinen, esimerkiksi edellisenä talvena 2016 havaittiin 772 pesää, mikä on suhteellisen tyypillinen määrä lumitilanteeltaan normaalille talvelle. Tänä vuonna havaitulla pesämäärällä ei pystytty tarkkaa kannanarviota tekemään. Kuitenkin pesien määrä ja alueellinen jakauma sekä syntyvyys ja kuolleisuusluvut viittaavat kannan kasvuun. Oletettavasti kanta on kasvanut 10-20 eläimellä, mikä suurin piirtein vastaa viimeisen viiden vuoden aikaa havaittua kasvuvauhtia", kertoo ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta.
Heikon lumitilanteen vuoksi viime talvena kasattiin noin 280 apukinosta parantamaan saimaannorpan pesimäolosuhteita, ja 70 kuuttia syntyi apukinoksiin ja vain 13 kuuttia luonnonkinoksiin tai avojäälle. Metsähallituksen johdolla Itä-Suomen yliopiston, WWF Suomen ja vapaaehtoisten kanssa osana Saimaannorppa-LIFE-hanketta kasatut apukinokset paransivat merkittävästi saimaannorppien synnytys ja imetysoloja. Osa synnyttämättömistä saimaannorpista talvehtikin ilman lumipesän suojaa. Saimaalta löytyi selkävesialueita, joilla ei havaittu yhtään pesintään sopivaa luonnonkinosta.
Tänä vuonna kuuttien pesäkuolleisuus jäi 17 prosenttiin syntyneistä, kun ilman apukinoksia kuolleisuus olisi ollut noin 30 prosenttia syntyneistä. Toistaiseksi on havaittu viisi kalanpyydyksiin kuollutta norppaa, joista vain yksi on tämän vuoden kuutti.
"Apukinostyö yhdessä kalastusrajoitusten kanssa turvaa kannan kasvun. Molemmat suojelutoimet ovat välttämättömiä, ilman niitä kanta todennäköisesti pienenisi", Sipilä sanoo.
Lisätietoja:
Metsähallitus, ylitarkastaja Tero Sipilä, p. 0400 659 668 [email protected]
FAKTALAATIKKO:
• Vuonna 2015 syntyi 71 kuuttia, vuosina 2012–2014 hieman yli 60 ja vuosina 2005–2011 hieman yli 50 kuuttia. Aiempi n. 50–60 kuutin vuosituotto mahdollisti vuosittain keskimäärin n. 10–15 yksilöllä kannan kasvun. Nykyinen kuuttituotanto viittaa vuosittaiseen 10–20 yksilön kannan kasvuun .
• Arvioitu synnyttäjien määrä on myös noussut; arvio 2014: 87kpl, 2015: 95 kpl, 2016: 111 kpl ja vuonna 2017 110 kpl.
• Kevätkalastusrajoituksia laajennettiin voimakkaasti vuosina 2010 ja 2011, jolloin niiden pinta-ala nousi noin 700 neliökilometrin tasolta noin 1 800 neliökilometrin tasoon. Vuosina 2010 ja 2012 syntyneet ja elossa säilyneet kuutit ovat nyt lisääntymisiässä, mikä on nostanut kannan syntyvyyttä. Nykyisin kalastusrajoituksen pinta-ala on noin 2 680 km².
www.metsa.fi/saimaannorppa
www.metsa.fi/hyljekanta2017
Liitteenä olevat kuvat:
Kuutti ja emo: Mervi Kunnasranta
Saimaannorppa luodolla: Vesa Nikkanen
Kuvaajan nimi mainittava ja valokuva julkaisuvapaa vain tämän uutisen yhteydessä.
Saimaannorppa_1_Linnansaari_Metsähallitus_Vesa Nikkanen_pieni.jpg
Koko: 0,84 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2362x1575Saimaannorppa_1_Linnansaari_Metsähallitus_Vesa Nikkanen_pieni.jpg
Koko: 0,84 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2362x1575Saimaanorppa_kuutti_ja_emo_Mervi Kunnasranta.JPG
Koko: 4,28 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3872x2592Saimaanorppa_kuutti_ja_emo_Mervi Kunnasranta.JPG
Koko: 4,28 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3872x2592© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1