Robottien tehtäviksi valikoituu ensiksi tylsät, likaiset ja vaarallisimmat hommat. ihmisten suhtautuminen robotteihin muuttuu ajan myötä. Kun lapset kasvavat maailmassa, jossa ihmisen näköisiä robotteja tulee vastaan joka käänteessä, outous katoaa.
Tulevaisuutta tutkiva futuristi Elina Hiltunen uskoo mekaanisten robottien sijaan virtuaalirobottien yleistymiseen. Virtuaalisuudella ohitetaan mekaniikkaan ja fyysiseen liikkumiseen liittyvät haasteet.
Lääketeknikko Jonna Häkkisen työt muuttuivat merkittävästi, kun Kontulankaaren Apteekkiin asennettiin automaattinen lääkepakettien sisäänsyöttöyksikkö. Nyt reilun vuoden verran lääkevaraston hoitajana on toiminut Iso-Fixu-niminen robotti.
Proviisori Minna Lähdevuori kertoo Teknologiateollisuuden verkkolehdessä Visiossa, että robotti on vapauttanut apteekissa resursseja oikeisiin asioihin. Proviisorit, farmaseutit ja lääketeknikot pystyvät nyt paremmin auttamaan ja palvelemaan asiakkaita.
Hackathonit ja kiihdyttämöt tuottavat ideoita ja toimintamalleja yrityksen totuttujen kaavojen ulkopuolelta.
– Asioita on hyvä katsoa uusilla silmillä, Ponssen suunnittelupäällikkö Juha Kemppainen kiteyttää Vision haastattelussa perusteluita järjestää tuotekehitykseen liittyvän hackathon-innovointitapahtuman. Innovoinnin lisäksi hän näkee sen tärkeäksi myös verkostoitumisen kannalta.
”Hack the Harvester”-tilaisuuteen valittiin mukaan yksitoista yritystiimiä. Ne olivat erikoistuneet eri teknologioihin, kuten viimeisimpään kamerateknologiaan tai virtuaalisuudella lisättyyn todellisuuteen. Tiimeiltä haettiin ideoita ja näkemyksiä, kuinka kuljettajan työn tehokkuutta sekä koneesta saatavan informaation ja etähallinnan mahdollisuuksia voidaan kehittää mobiili- ja nettipalveluratkaisuilla.
Kunnallisvaalit lähestyvät ja ryhmittymät täyttävät ehdokaslistojaan. Kymppi-Eristys Oy:n toimitusjohtaja Johanna Koskelainen on tuonut yritysnäkökulmaa Oulun kunnalliseen päätöksentekoon kolmen kauden ajan.
- Kuntapolitiikkaan tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät sekä yritysten toimintaa että yleisemminkin talousasioiden päälle. Tuntuu, että monilla valtuutetuilla on hämärtynyt, kuinka talous toimii. Se näkyy esimerkiksi kuntien velkaantumisessa, Koskelainen kertoo motiiveistaan osallistua kunnallispolitiikkaan.
- Kunnan omat työntekijät ovat runsaasti edustettuina valtuustoissa. Heille kunnan kuluista säästäminen voi olla vaikeaa. Yritystalouden edustajat ovat tottuneet, että joskus pitää tehdä raskaitakin päätöksiä tulevaisuuden turvaamiseksi. Liike-elämän matematiikkaa tarvittaisiin lisää kaupungin tekemiseen, Koskelainen perustelee Vision haastattelussa.
Laiva- ja sairaalakalusteita valmistavan Kavika Oy:n pääomistaja ja toimitusjohtaja Jouni Lievonen toimii vuoden vaihteesta alkaen Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan puheenjohtajana. Siihen liittyen hän on myös Teknologiateollisuuden hallituksen varapuheenjohtaja. Lisäksi hän aloittaa EK:n hallituksessa, sen työvaliokunnassa sekä yrittäjävaltuuskunnassa. Kiirettä siis pitää.
Luottamustoimissa Lievonen peilaa kolmenkymmenen vuoden yrittäjätaipaleelta kertyneitä kokemuksiaan pohtiessaan toimintaympäristöä. Hän korostaa, että maailma on kovassa muutoksessa, mutta Suomessa monet työelämän rakenteet on luotu vanhan maailman aikaan. Kilpailukyky edellyttää uudistuksia.
Lievonen nostaa esiin työmarkkinoiden viime kuukausien kestoaiheen eli paikallisen sopimisen. Sen lisäämisen puolesta puhuu hänen mukaansa se tosiasia, että yhteen muottiin laitetut sopimukset eivät voi palvella parhaalla tavalla monenkirjavaa yritysjoukkoa.
– Kavikan tyyppisessä pk-yrityksessä palkat ja pääosin Suomesta ostettavat palvelut ovat pitkälti yli 50 prosenttia liikevaihdosta. Tilanne on aivan erilainen esimerkiksi prosessiteollisuudessa ja isoissa kokoonpanotehtaissa. Suurille yrityksille sopivat palkankorotukset voisivat olla tappavia pk-yrityksille, hän pelkistää.
Jos valta olisi Lievosella, hän sitoisi työntekijöiden palkanmuodostusta merkittävästi enemmän yrityksen tulokseen.
– Se toisi motivoituneen, tehokkaan ja yhteenhitsautuneen porukan.
Kavikassa on neuvoteltu yrityskohtaisesti lomautus- ja lomajärjestelyihin sekä työajan liukumiin liittyvistä asioista.
– Työajan joustoja pitäisi saada lisää. Meillä projektiliiketoiminta ja kausivaihtelu edellyttäisivät vielä enemmän joustoja.
Työpaikalla sopimisen taustalla on yhteinen tilannekuva. Kavikassa luottamusmiesten kanssa yrityksen asioita käydään läpi kuukausittain ja koko porukan kanssa noin kahdeksan kertaa vuodessa.
– Työntekijät ovat fiksuja. Kun heille kertoo asioista, he ymmärtävät yrityksen tilanteen omaa tehtäväänsä laajemmin. Samalla yhteishenki paranee, Lievonen perustelee Teknologiateollisuuden verkkolehden Vision haastattelussa
Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen vaikuttajaorganisaatio, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus vastaa 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 270 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista. Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1