Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kotimaa » Nuorisobarometri 2014: Enemmistöllä nuorista on syrjintäkokemuksia

Nuorisotutkimusseura ry

Nuorisobarometri 2014: Enemmistöllä nuorista on syrjintäkokemuksia

Tiedote.
Julkaistu: 06.03.2015 klo 10:59
Julkaisija: Nuorisotutkimusseura ry

Tiedote 6.3.2015, Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisoasiain neuvottelukunta

 

Ihmisarvoinen nuoruus – Nuorisobarometri 2014 valottaa nuorten elämää yhdenvertaisuuden ja syrjinnän näkökulmista. Nuoriin kohdistuvan syrjinnän kokemukset paljastuvat Nuorisobarometri 2014:n mukaan niin yleisiksi, että syrjintää voi pitää nuorten arkea leimaavana piirteenä. Enemmistö kaikista nuorista kokee itsekin tulleensa jossain elämänsä vaiheessa syrjityksi.

 

Nuoret näkevät syrjivänä ennen kaikkea ihmisten eriarvoisen kohtelun. Lähes kaikki (95 %) pitävät syrjintänä sitä, jos joku ei etnisen taustansa takia saa palvelua ravintolassa, tai työtä, johon olisi muuten pätevä. Kolme neljästä nuoresta pitää syrjintänä sitä, etteivät samaa sukupuolta olevat voi solmia avioliittoa. Harvemmin syrjiviksi tunnistetaan yhteiskunnan välillisempiä tai rakenteellisempia eriarvoisuuksia, kuten sitä, että hyvin toimeentulevat elävät pidempään kuin huonosti toimeentulevat. Välillinen syrjintä voi olla kytköksissä yhdenmukaisuuden paineisiin: suurin osa nuorista arvioi samanlaisuuden paineen Suomessa liian vahvaksi.

 

Erilaisuuden kokemukset yhteydessä syrjintäriskiin

 

Kokemukset kuulumisesta johonkin vähemmistöön ovat yhteydessä korkeampaan syrjintäriskiin niin virallisissa ympäristöissä kuin nuorten vertaissuhteissa. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista nuorista miltei kolme neljästä kokee joskus joutuneensa syrjityksi. Myös maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat kokeneet kantaväestön nuoria enemmän ja useammin syrjintää, etenkin virallisissa tilanteissa kuten viranomaiskohtaamisissa ja asunnonsaannissa. Syrjinnän vaikutusta maahanmuuttajien muita nuoria yleisempään asunnottomuuteen ei tämän aineiston valossa voi sulkea pois.

 

Koulu yleisin syrjinnän paikka nuorten elämässä

 

Syrjinnän yleisyyden ohella Nuorisobarometrissä selvitettiin syrjinnän saamia muotoja, paikkoja, syitä, syrjintään puuttumista ja sen seurauksia niin uhreille kuin tekijöillekin. Koulu on syrjinnän paikoista yleisin: miltei puolet vastanneista on kokenut syrjintää koulussa, erityisesti peruskoulussa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämän jälkeen yleisimpiä syrjinnän paikkoja nuorilla ovat työelämä (19 %) ja internet (16 %). Moni nuori ilmoittaa tulleensa syrjityksi pukeutumistyylinsä tai ulkonäkönsä takia: näistä johtuvia syrjintäkokemuksia on joka viidennellä kyselyyn vastanneista nuorista. Peruskoulu tavoittaa kattavasti nuoren ikäpolven. Siksi koululla on paitsi erityinen vastuu, myös hyvät mahdollisuudet edistää yhdenvertaisuuden toteutumista nuorten arjessa. 

 

Nuoret kaipaavat aktiivista puuttumista syrjintään

 

Syrjintään puuttumista pidetään lähes yksimielisesti tärkeänä. Selvä enemmistö nuorista myös arvioi, että syrjinnän uhreille on tarjolla apua, ja syrjintää kokeneista noin puolet sanoo saaneensa tarvittaessa apua syrjintään. Sen sijaan vain pieni osa nuorista pitää nykyisiä syrjintää ehkäiseviä toimia tehokkaina. Syrjinnän jälkihuolto näyttää siis toimivan paremmin kuin ehkäisevät toimenpiteet. Nuorten kokemukset kertovat synkkää sanomaa syrjiviin rakenteisiin puuttumisen vähäisyydestä. Vain joka viides nuorista arvioi, että syrjintätapauksen selvittely on johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin, kuten toimintakäytäntöjen tai ohjeiden muuttamiseen.

 

Mitä jatkuvampaa ja toistuvampaa syrjintä on ollut, sitä haitallisemmin uhrit arvioivat sen elämäänsä vaikuttaneen. Nuorten syrjintäkokemukset ovat vahvasti yhteydessä moniin pahoinvoinnin ulottuvuuksiin, kuten turvattomuuden kokemuksiin, heikkoon sosiaaliseen luottamukseen ja hauraaseen tulevaisuudenuskoon. Syrjinnän uhreilla on myös muita enemmän säännöllisiä terveysoireita, ja he ovat keskimääräistä tyytymättömämpiä niin terveydentilaansa kuin elämäänsä kaiken kaikkiaan. 

 

Syrjinnän ehkäisyyn ja yhdenvertaisuuden edistämiseen tulisi panostaa nuorten kanssa tehtävässä työssä aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja systemaattisemmin. Kyse on inhimillisten edellytysten luomisesta nuorten ihmisarvoisen elämän toteutumiseksi.

 

 

Sami Myllyniemi (toim.) Ihmisarvoinen nuoruus. Nuorisobarometri 2014. Nuorisoasiain neuvottelukunta & Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura 2015. 250 s., 28 euroa, ISBN 978-952-5994-75-9 (nid.), ISBN 978-952-5994-76-6 (PDF)

Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja ISSN 1455-268X (painettu), nro 51

Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja ISSN 2341-5568 (verkkojulkaisu), nro 51

Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9219, nro 159, Kenttä

Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9227, nro 83

 

Lisätietoa: tilastotutkija Sami Myllyniemi, Nuorisotutkimusverkosto, sami.myllyniemi@nuorisotutkimus.fi,  puh. 040 715 1721.

 

 

Kirja on myynnissä Nuorisotutkimusseuran verkkokirjakaupassa osoitteessa www.nuorisotutkimusseura.fi/catalog, ja julkistustilaisuudessa sitä myydään alennettuun 20 euron hintaan. Nuorisobarometriä voi julkistuspäivän jälkeisestä viikosta alkaen ostaa myös seuraavista kirjakaupoista, joissa Nuorisotutkimusverkoston kirjat ovat kattavasti saatavilla: Helsinki: Kurvin Kirja (Hämeentie 48), Rosebud Kolmen Sepän Kirjakauppa (Kaivopiha), Gaudeamus Kirja & Kahvi (Vuorikatu 7), Tiedekirja (Snellmaninkatu 13); Tampere: Juvenes-kirjakauppa (Tampereen yliopiston päärakennus). Nuorisobarometriä voi tiedustella myös kaikista muista kirjakaupoista.

 

Verkkojulkaisuna barometri tulee maksutta ladattavaksi Nuorisoasiain neuvottelukunnan sivuille www.tietoanuorista.fi

 

 

Barometri 2014:n erilliset artikkelit sekä kirjan epilogi:

 

ARTIKKELIT

 

Antti Kivijärvi & Jussi Ronkainen

SYRJINNÄSTÄ VAPAITA ALUEITA? ETNISYYS JA SYRJINTÄ NUORTEN TILAKOKEMUKSINA

 

Veronika Honkasalo & Aija Salo

SATEENKAARINUORTEN VAPAA-AIKA JA YHDENVERTAISUUS

 

Päivi Harinen

KILOMETRIEN ERISTÄMÄT? NUORTEN ARKEA SYRJÄKYLÄKONTEKSTISSA

 

Hannu Lahtinen, Hanna Wass & Reijo Sund

TERVEYDEN VAIKUTUS NUORTEN VAALIOSALLISTUMISEEN JA NÄKEMYKSIIN PERUSTURVASTA

 

Panu Artemjeff

SYRJINTÄ JA VÄESTÖRYHMIEN VÄLISET SUHTEET NUORTEN KOKEMINA

 

Heikki Hiilamo

KANNUSTINIDEOLOGIAN KANNATUS NUORILLA

 

EPILOGI

Kaarina Korhonen

NYT HYVÄ, MUTTA ENTÄ TULEVAISUUDESSA? NUORTEN HYVINVOINNIN JA TULEVAISUUTEEN

SUHTAUTUMISEN TARKASTELUA NUORISOBAROMETRIEN POHJALTA

 

 

 

Nuorisobarometrin tausta

 

Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri on mitannut suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita jo vuodesta 1994 alkaen. Seurantatietoa nuorten arvoista ja kokemuksista on siis jo 20 vuoden ajalta. Vuodesta 2004 lähtien Nuorisobarometri on julkaistu Nuoran ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä. Lisätietoa: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/tutkimus/nuorisobarometri

 

Nuorisobarometrin kysymyksistä osa toistuu vuodesta toiseen samanlaisina, mikä mahdollistaa muutosten seuraamisen ja todellisten ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemisen. Pysyvien perusteemojen, työn ja koulutuksen, lisäksi pitkään seurattuja aiheita ovat olleet yhteiskunnallinen vaikuttaminen, asuminen, tulevaisuus ja sosiaalinen elämä sekä tyytyväisyys elämään ja sen eri osa-alueisiin. Vuosittain vaihtuvan teeman avulla tartutaan pysyvien seurantateemojen ohella ajankohtaisiin nuoria ja nuoruutta koskeviin aiheisiin, joista kaivataan kattavaa ajantasaista tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

 

Tämänkertaisen barometrin tietolähteenä olevat 1903 puhelinhaastattelua kuvaavat kaikkien Suomessa asuvien 15–29-vuotiaiden näkemyksiä entistä tarkemmin, sillä ensimmäistä kertaa mukana otoksessa ovat myös muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat nuoret.

 

Liitetiedostot

Nuorisotutkimusseura ry on tieteellinen seura, joka edistää nuorisotutkimusta Suomessa ja kansainvälisesti. Nuorisotutkimusverkosto on seuran osana toimiva tutkijayhteisö, joka tuottaa monitieteistä akateemista tutkimusta sekä vaikuttaa tutkimuksillaan yhteiskuntapolitiikkaan ja nuorisotyön kehittämiseen. Nuorisotutkimusseuran julkaisusarjassa julkaistaan niin akateemista kuin soveltavaakin tutkimusta sekä yhteiskunnallisia puheenvuoroja. Seura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Nuorisotutkimus-lehteä.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs