Tampere-talon katolla pitää tällä hetkellä majaa neljä pesällistä mehiläisiä. Viime kesän talon katolla hunajaa tuottaneet kuningatarmehiläiset Tamtar ja Peretar ja niiden 20 000 työläistä ovat nyt saaneet seurakseen kaksi uutta kuningatarta alamaisineen. Neljä pesää kasvaa kesän aikana yhteensä noin 200 000 mehiläisen vahvuiseksi pölyttäjäjoukoksi. Niistä voidaan odottaa elokuussa jopa 200 kilon hunajasaalista. Mehiläistenhoidossa Tampere-taloa auttavat tänä kesänä Tampereen steinerkoulun oppilaat. Medialla on mahdollisuus seurata oppilaiden työskentelyä mehiläispesillä perjantaina 17. toukokuuta.
Mehiläiset ovat kotoisin mehiläistarhaaja Teemu Aittamaan Jokioisilla sijaitsevalta Korpikuusikon Hunaja -tilalta. Viime kesänä kaksi mehiläispesää tuotti 100 kiloa hunajaa. Tämä on lähes tuplasti enemmän kuin mitä kahdesta pesästä voi yleensä odottaa. Pitkä ja helteinen viime kesä oli erittäin suotuisa hunajan tuotannolle.
Tamtar ja Peretar alamaisineen ovat talvehtineet kulttuuri- ja kongressikeskuksen katolla talven yli ja voivat hyvin kuivan ja lumisen talven asioista.
– Viime kesänä mehiläiset keräsivät mettä Tampere-talon vieressä olevalta Kalevankankaan alueelta ja siellä sijaitsevista lehmuksista, jotka hyötyivät kuumuudesta. Viileämpänä ja sateisempana kesänä hunajaa saadaan apilasta, omenasta, voikukasta, pajusta ja vadelmasta. Mehiläisillä on tärkeä merkitys kasvien pölyttäjinä ympäristössämme. Yksi pesä tuottaa yleensä noin 30 kiloa hunajaa, mehiläistarhaaja Teemu Aittamaa kertoo.
Mehiläispesät on sijoitettu katolle kahteen eri paikkaan etelänsuuntaiselle, suojaiselle ja aurinkoiselle tasanteelle. Viime kesänä katolle tuodut kaksi pesää näkyvät Kalevantielle. Mehiläiset keräävät mettä noin kahden-kolmen kilometrin säteellä talosta. Yhdyskunnista ei ole haittaa talon ympäristössä asuville ja liikkuville.
Tänä kesänä Tampereen steinerkoulun 26 oppilasta pääsee opettelemaan mehiläistarhaajan taitojaan Tampere-talon hunajatehtaalla toukokuussa ja sadonkorjuun aikaan elokuussa. Oppilaat pääsevät työskentelemään myös talon kattopuutarhalla.
Media on tervetullut seuraamaan oppilaiden mehiläistenhoitotaitoja perjantaina 17. toukokuuta kello 9.00.
Oppilaat saavat myös tehtäväkseen keksiä kahdelle uudelle kuningattarelle nimet. Viime kesän kuningattaret, Tamtar ja Peretar, saivat nimensä leijonien mukaan. Tampere-talon paikalla sijaitsi 1960-70-luvulla eläintarha, jossa asusti kaksi leijonaa, Tam ja Pere.
Viime kesänä Tampere-talon hunajan koemaistajana toimi Kuusamon kuuluisa Juuso-karhu.
Mehiläispesät ovat osa talon laajaa ympäristövastuullista toimintaa. Talo pyrkii huomioimaan ympäristön ja kestävän kehityksen kaikessa toiminnassa ja etsii uusia keinoja vähentää ympäristökuormitusta.
Hunajatehtaan tuotetta purkitetaan myyntiin ja käytetään ruoanvalmistuksessa talon ravintoloissa. Myös kesällä 2015 perustetun kattopuutarhan satoa käytetään kokonaisuudessaan muun muassa ravintola Tuhtossa. Tampere-talolle lähi– ja luomuruoka on tärkeää.
Ympäristövastuulliseen toimintaan kuuluu myös mm. oma aurinkovoimala, ilmaa puhdistavat bitumikatot, ravintolan lämmöntalteenottojärjestelmä sekä otsonivesi, joka osaltaan vähentää talon kemiallisten puhdistusaineiden määrää. Tampere-talo sai ensimmäisenä pohjoismaisena kongressikeskuksena Joutsenmerkin vuonna 2014.
Viestintäpäällikkö Anne Sivula, 040 717 4873, [email protected]
Julkaisuvapaita kuvia
Uudet mehiläiset saapuivat huhtikuun lopulla kulttuuri- ja kongressikeskus Tampere-talon katolle – kuvassa mehiläistarhaaja Teemu Aittamaa ja keittiöpäällikkö Juhana Paturi. Kuvat Anne Sivula
Kuvia kesän 2018 mehiläispesistä (Tamtar ja Peretar) – kuvissa mehiläistarhaaja Teemu Aittamaa – kuvat Tampere-talo
Olemme Pohjoismaiden suurin kongressi- ja konserttikeskus. Vuodessa tavoitamme yli 600 000 kävijää, järjestämme tuhat tapahtumaa ja tuotamme Tampereen talousalueelle 47 miljoonaa euroa. Kattomme alla toimivat Tampere Filharmonia, à la carte ravintola Tuhto sekä maailman ainoa Muumimuseo.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1