Monissa kunnissa ei noudateta vanhuspalvelulakia. Eläkeliiton kyselyyn vastanneista neuvostojen jäsenistä kolmannes kertoi, ettei vanhusneuvosto ollut käsitellyt lain edellyttämällä tavalla vuosiarviointia eikä suunnitelmaa ikääntyneiden tukemiseksi. Kaikilla vanhusneuvostoilla ei ollut niiden käytäntöjä ohjaavaa toimintasääntöä eikä näin ollen kunnallisen toimielimen asemaa.
- Laki velvoittaa antamaan vanhusneuvostolle mahdollisuus vaikuttaa eri toimialojen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneelle väestölle, Eläkeliiton järjestösuunnittelija Seppo Mustonen kertoo.
Eläkeliiton tekemään vanhusneuvostokyselyyn vastasi yhteensä 139 vanhusneuvostoa. Vastausten mukaan 110 kunnassa oli toimiva vanhusneuvosto, 30:ssä se oli yhdistetty vammaisneuvostoon.
Mustosen mukaan vanhusneuvostoilla on suuri merkitys monissa ikäihmisille tärkeissä palveluissa. Tällaisia ovat asuminen ja kotipalvelu sekä laajaksi ongelmaksi muodostunut yksinäisyyden torjunta. Ikääntyneiden odotukset oikeudenmukaisesta kohtelusta ovat kasvaneet.
Kyselyn tuloksista ilmenee, että neuvostojen vaikutustoiminta on kohentunut. Toisaalta vanhusneuvostojen toiminnan tunnetuksi tekeminen on vielä haaste monessa kunnassa.
Kyselyyn vastanneista 35 prosenttia raportoi, että vanhusneuvosto ei ole osallistunut vanhuspalvelulain 5. pykälän mukaiseen vuosiarvioinnin käsittelyyn. Noin 30 prosentissa kunnista ei ole käsitelty 6. pykälän mukaista suunnitelmaa ikääntyneiden tukemiseksi.
Heikoin asema vanhusneuvostolla oli noin viidenneksessä kunnista. Vastaajat kokivat, että neuvosto ei pysty vaikuttamaan ikääntyneiden palveluihin tai elinoloihin.
Myönteisimpiä arviointeja kyselyyn saatiin vanhusneuvostoilta, joilla oli toimintasääntö ja muutenkin kunnallisen luottamuselimen tunnusmerkit, kuten oma määräraha ja kokouspalkkiot. Nämä vanhusneuvostot pääsivät vaikuttamaan esimerkiksi suunnitelmaan ikääntyneiden tukemiseksi, kaavoitukseen sekä vuosiarviointiin. Moni kertoi, että vanhusneuvosto toimii aktiivisesti, ja kunnan edustajat ovat kiinnostuneita vanhusneuvoston toimivaltaan liittyvistä kysymyksistä.
Heikompaa palautetta antaneissa vanhusneuvostoissa koettiin, ettei niitä kuultu. Asiat etenivät hitaasti, tieto ei kulkenut, eikä aloitteisiin saanut vastauksia. Yhteistyö kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa ei toiminut odotetusti. Monet kokivat, ettei heillä juurikaan ollut vaikutusvaltaa tai merkitystä päätösten valmistelussa.
Lisätietoja:
Seppo Mustonen,
järjestösuunnittelija
Eläkeliitto
[email protected]
puh. 040 7257 037
Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö. Järjestö valvoo ikäihmisten etuja sekä tarjoaa palveluja ja yhdessäolon mahdollisuuksia. Eläkeliitossa toimii 130 000 jäsentä, 20 piiriä ja 403 paikallisyhdistystä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1