Vuoden 2015 juhlarahoista kolmen rahan suunnittelukilpailut ovat käynnistyneet. Parhaiten kilpailuissa menestyneet ehdotukset lyödään juhlarahoihin. Juhlarahakilpailut järjestää Suomen valtiovarainministeriön valtuuttama juhlarahalautakunta. Kilpailuissa etsitään ilmettä Suomalainen sisu -hopearahalle, 70 rauhan vuotta Euroopassa -hopearahalle sekä kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallelan nimikkojuhlarahalle.
Kilpailuihin voivat osallistua kaikki Suomessa asuvat henkilöt. Suomalainen sisu -juhlarahasta ja Akseli Gallen-Kallela -juhlarahasta lyödään kummastakin nimellisarvoiltaan 10 euron ja 20 euron hopeiset versiot. 70 rauhan vuotta Euroopassa -aiheesta lyödään nimellisarvoltaan 10 euron hopeinen juhlaraha.
Kilpailuaika päättyy perjantaina 16.1.2015 klo 16.00, mihin mennessä kilpailuehdotukset on toimitettava Suomen Rahapaja Oy:n toimistolle Vantaalle.
Suomalainen raha herättää tunteita
Juhlarahojen aiheet valikoituivat kilpailut järjestävän juhlarahalautakunnan teettämän tutkimuksen perusteella. Tutkimuksella selvitettiin, mitä aiheita suomalaiset haluavat nähdä juhlarahoissa.
”Suomalainen sisu on arvo, joka mielletään olennaiseksi osaksi suomalaista sielua. 70 rauhan vuotta Euroopassa -juhlarahalla muistetaan tärkeää tapahtumaa, toisen maailmansodan loppumista Euroopassa. Nimikkojuhlarahan saa nyt monen suomalaisen mielestä vihdoin myös kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela”, sanoo valtiovarainministeriön asettaman juhlarahalautakunnan puheenjohtaja, Aalto-yliopiston professori Tapio Yli-Viikari.
Juhlarahalautakunta toivoo kilpailutöiden tulkitsevan aiheita tämän päivän näkökulmasta: mitä suomalainen sisu, rauha ja Akseli Gallén-Kallelan perintö tarkoittavat vuoden 2015 suomalaiselle.
”Rahaan kohdistuu paljon tunteita: jokaisella on ajatuksia siitä, millainen Suomen raha voisi olla”, Yli-Viikari sanoo.
”Oma raha on yhä edelleen kansakunnan arvokas symboli. Raha on taideteos, jonka suunnittelussa on huomioitava rahan käyttö ja perinteet. Juhlarahan suunnittelusta tekee erityisen se, että juhlarahoissa voidaan käyttää arvokkaita materiaaleja ja vaativia tekniikoita, joita ei yleensä nähdä käyttörahassa,” Yli-Viikari kertoo.
Suomalaisen rahan lyömisestä päättää valtiovarainministeriö
Suomalaisia juhlarahoja on lyöty vuodesta 1951 alkaen. Jokaisesta suomalaisesta juhlarahasta julkaistaan virallinen asetus. Asetuksen myötä juhlarahat saavat virallisen asemansa eli nimellisarvonsa, mikä tekee kaikista juhlarahoista laillisia maksuvälineitä Suomessa.
Laadultaan juhlarahat ovat tavallisia käyttörahoja parempia, sillä juhlarahat valmistetaan kiillotetuilla leimasimilla.
Suomen valtion omistama Suomen Rahapaja valmistaa kaikki suomalaiset juhlarahat Suomen valtiovarainministeriön tilauksesta.
Lisätietoja:
Katriina Holm
viestintä- ja markkinointisuunnittelija
Suomen Rahapaja
+358 400 211 066
[email protected]
Suomen Rahapaja -konserni suunnittelee, markkinoi ja valmistaa metallirahoja, kolikkoaihioita, keräily- ja lahjarahoja sekä rahasarjoja. Suomen Rahapaja -konserni on euroalueen vahvin rahapaja ja yksi maailman suurimmista kolikkoviejistä. Yhtiön omistaa Suomen valtio. Saxonia Mint of Finland on Suomen Rahapajan tytäryhtiö. Suomalaisilla on mahdollisuus tutustua kolikoiden valmistamiseen tiedekeskus Heurekassa Kolikon tie -näyttelyssä. Lisää tietoa vuoden 2014 tapahtumista www.suomenrahapaja.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1