Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kotimaa » Maksasairauksien ennaltaehkäisy kannattaa

Munuais- ja maksaliitto

Maksasairauksien ennaltaehkäisy kannattaa

Tiedote.
Julkaistu: 25.03.2015 klo 07:42
Julkaisija: Munuais- ja maksaliitto

Elintapoihin liittyvien maksasairauksien lisääntyessä niiden ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä enemmän huomiota. Munuais- ja maksaliiton ennaltaehkäisyn teemavuonna teettämä tutkimus paljastaa, että maksasairaudet vaikuttavat merkittävästi sairastuneiden työ- ja toimintakykyyn.

Maksasairaus heikentää sairastuneen toimintakykyä. Munuais- ja maksaliiton lääkäreille teettämään tuoreeseen kyselytutkimukseen vastanneiden mukaan jopa 40 prosentilla maksasairaista on alentunut toimintakyky. Eniten siihen vaikuttaa maksasairauden aiheuttama väsymys, mutta myös liitännäissairaudet ja askites eli nesteen kertyminen vatsaonteloon.

– Alentunut toimintakyky vaikuttaa myös maksasairauteen sairastuneiden elämänlaatuun. Sairastuneita tulisi ohjata entistä aktiivisemmin kuntoutukseen, sillä tällä hetkellä he eivät tutkimuksen mukaan saa Kelan maksamaa kuntoutusta, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Maksasairaat saavat keskimäärin 500 euroa enemmän sairauspäivärahaa muihin sairausryhmiin verrattuna tutkimuksessa käytetyn Kelan aineiston mukaan. Alkaneet sairauspäivärahakaudet ovat selvästi muita sairausdiagnooseja pidempiä maksafibroosia ja -kirroosia, kroonista virusmaksatulehdusta sekä alkoholin aiheuttama maksasairautta sairastavilla.

– Elintavoista johtuvat maksasairaudet yleistyvät jatkuvasti. Niiden hoito aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä sairastuneiden hoitoon, ohjaukseen ja kuntoutukseen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.

Munuais- ja maksaliiton teettämän kyselytutkimuksen maksasairauksien vaikutuksesta sairastuneiden toimintakykyyn toteutti Respondeo ja sen tekoa tukivat lääkeyritykset Berlin Chemie Menarini, Bristol Meyers Squibb, Gilead ja H. Lundbeck. Lääkäreille suunnatun kouluttavan kyselyn tavoitteena oli myös antaa tietoa avopuolen ja erikoissairaanhoidon lääkäreille maksasairauksien hoitokäytännöistä. 

Rasvamaksan diagnosointi on puutteellista

Maksa-arvot mitataan tyypillisesti työterveys- tai yleisessä terveystarkastuksessa. Tutkimuksen mukaan epäily runsaasta alkoholinkäytöstä oli 89 prosentilla lääkäreistä syy selvittää maksa-arvot. Myös ylävatsan kivut tai aloitettu lääkitys johtaa usein maksa-arvojen tarkistamiseen. Diabetes tai metabolinen oireyhtymä oli noin 60 prosentilla lääkäreistä syy maksa-arvojen ottamiseen, mutta pelkkä vyötärölihavuus vain alle puolella.

Yleisin maksasairausdiagnoosi Suomessa on rasvamaksa, mutta yhteenlasketuista luvuissa alkoholin aiheuttamat maksasairaudet nousevat ensisijalle. Alkoholimaksasairauden takia saadun sairausloman pituus on keskimäärin kolme kuukautta. Rasvamaksaa aiheuttaa ylipaino ja alkoholi.

Lääkärien käsityksen mukaan rasvamaksaan sairastuneet eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Yleisenä tavoitteena on hoitaa rasvamaksaa aktiivisesti ja estää sen eteneminen, mutta rasvamaksan diagnosointi on kuitenkin puutteellista, vaikkei sitä pidetty erityisen vaikeana.

– Rasvamaksan ennaltaehkäisy ja sen varhainen hoito on tärkeää. Molempiin voi vaikutta omilla elintavoillaan. Rasvamaksan yleisyydestä huolimatta, vaikuttaa siltä, että sitä ei aina oteta vakavasti, Högström toteaa.

Ei-alkoholiperäisen rasvamaksan tärkein hoitomuoto on maltillinen painonpudotus. Silti vain 35 prosenttia erikoislääkäreistä antoi sairastuneille ohjeita painonhallintaan, yleislääkäreistä painonpudotukseen kehotti 45 prosenttia. Alkoholiperäisessä taudissa alkoholinkäytön lopettaminen tai vähentäminen on tärkeää. Potilaat eivät ota alkoholinkäyttöään itse puheeksi vastaanotolla. Tutkimuksen mukaan alkoholiperäisen rasvamaksan hoidossa yleislääkärit puuttuivat erikoislääkäreitä useammin alkoholinkäyttöön. Harva lääkäri lähetti sairastuneen edelleen päihdehoitoon.

– Alkoholimaksasairauksien varhaisen toteamisen ja hoidon tueksi tarvitaan lisää matalankynnyksen paikkoja, joihin esimerkiksi työssä käyvä alkoholia runsaasti käyttävä voi hakeutua ilman pelkoa leimaantumisesta, Högström sanoo.

Tutkimus on luettavissa osoitteessa www.maksa.fi/maksatutkimus

Lisätietoja:

Sari Högström
Toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto
050 5367 258
sari.hogstrom@musili.fi

Munuais- ja maksaliitto on valtakunnallinen kansalais- ja potilasjärjestö. Liitto tukee sairastuneiden ja heidän läheistensä mahdollisuuksia hyvään elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liiton tavoitteena on munuais- ja maksasairauksien ja niistä johtuvien haittojen ennaltaehkäisy, sairauksien varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä kuntoutumisen tukeminen kaikissa sairauden vaiheissa. 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs