Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kotimaa » MAASTOPALOISTA SUURIN OSA PIENIÄ JA OMATOIMISESTI ESTETTÄVISSÄ

Suomen Palopäällystöliitto

MAASTOPALOISTA SUURIN OSA PIENIÄ JA OMATOIMISESTI ESTETTÄVISSÄ

Tiedote.
Julkaistu: 03.07.2014 klo 12:00
Julkaisija: Suomen Palopäällystöliitto

Maastopaloissa keskimäärin palanut maastoala on 0,27 hehtaaria, metsäpaloissa 0,37 hehtaaria. Nuotioista, grilleistä ja roskien polttamisesta saa alkunsa jopa kolmannes maastopaloista. Metsäpalovaroitusten noudattaminen, yleinen huolellisuus ja varovaisuus sekä lähelle sijoitettu vesiämpärillinen, hosa tai vesiletku estävät suurimman osan maastopaloista.

Touko-kesäkuussa 2014 on tähän mennessä kirjattu kaikkiaan 824 maastopaloa ja yleisimmin ne ovat aiheutuneet roskien polttamisesta sekä nuotioista ja grilleistä. Lähes joka kymmenes maastopalo on saanut alkunsa tupakasta ja melkein yhtä moni salamasta.

”Ilmatieteenlaitoksen antaessa metsäpalovaroituksen nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää”, muistuttaa Suomen Palopäällystöliiton koulutus- ja viestintäsuunnittelija Veera Heinonen.

Kolme neljästä maastopalosta on syttynyt kuitenkin aikana, jolloin palon syttymisalueella ei ole ollut voimassa metsäpalovaroitusta. Samoin kulotuksesta on aiheutunut jo yli 50 paloa tänä kesänä, eli huolellisuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Maastopaloja aiheutuu vuosittain eniten toukokuussa, erityisesti pelloilla ja ruohikoissa, kun maa on jo sulanut, eikä tuoretta kasvillisuutta ole sitomassa kosteutta. Tänä vuonna vähälumisen talven vuoksi huhtikuussa oli maastopaloja enemmän kuin touko- ja kesäkuussa yhteensä. Eniten maastopaloja onkin kuivilla ja kuivahkoilla kankailla. Metsissä sattuu hieman enemmän maastopaloja kuin pelloilla ja ruohikoissa. Myös puistoissa syttyy satoja paloja vuosittain.

Koneista ja laitteista lähteneitä paloja on suhteellisesti hyvin vähän. Sen sijaan ihmisen toiminta on syynä suurimpaan osaan paloista.

”Suomessa tahallaan sytytetyt maastopalot eivät ole onneksi yhtä vakava ongelma kuin esimerkiksi maastopaloistaan tunnetuissa Espanjassa ja Australiassa”, toteaa Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Sami Häkkinen.

Varsinais-Suomessa sattuu pelastustoimen alueista määrällisesti ylivoimaisesti eniten maastopaloja. Asukaslukuun suhteutettuna eniten maastopaloja on Jokilaaksoissa, Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla.

”Nuotio tulee pystyttää paikkaan, jossa se ei pääse leviämään ympäristöön. Esimerkiksi hiekkapohjainen paikka sopii tähän erityisen hyvin. Lisäksi lähellä kannattaa pitää ämpärillistä vettä kaiken varalta”, päättää Veera Heinonen.

Lisätietoja maastopaloista ja niiden ehkäisemisestä antavat mielellään:

Veera Heinonen
Koulutus- ja viestintäsuunnittelija
Suomen Palopäällystöliitto
veera.heinonen@sppl.fi
0440 340 112
 
Sami Häkkinen
kehittämispäällikkö
Suomen Palopäällystöliitto
sami.hakkinen@sppl.fi
040 549 2112

Suomen Palopäällystöliitto — Finlands Brandbefälsförbund ry on vuonna 1932 perustettu valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on kohottaa jäsenistön ammattiosaamista sekä edistää ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta estää onnettomuuden jo ennalta ja toimia oikein erilaisissa vaaratilanteissa. Palopäällystöliitolla ei ole ammatilliseen edunvalvontaan liittyviä tehtäviä. Sen sijaan turvallisuuden edistäminen on tärkein tehtävämme.

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs