Ruoka ravitsee, maistuu hyvältä ja on elämälle välttämätöntä. Sen tulee olla nautinto, ei uhka ihmiselle eikä maapallolle. Ruokavaliota tulee tarkastella kokonaisuutena, ravintosisältö huomioiden. Liha on monipuolinen aterian perusta, josta saa lähes kaikki tarpeelliset ravintoaineet hyvin imeytyvässä muodossa. Ravitsemussuositusten mukainen määrä suomalaista lihaa on kestävä valinta tulevaisuuden lautasmallissakin.
Kaikki ruuantuotanto aiheuttaa päästöjä ja kuormittaa ympäristöä. Globaalia näkökulmaa ei sellaisenaan voi käyttää yksittäisten maiden tuotannon arviointiin, sillä lihaa ja muutakin ruokaa tuotetaan eri maissa eri tavoin ja erilaisissa olosuhteissa.
Suomen olosuhteet sopivat kotieläintuotannolle. Meillä on nurmea eikä meillä ole ylilaidunnusta. Suomen vesivarat ovat hyvät eikä meillä ole pulaa ruuantuotantoon käytettävästä vedestä. Noin puolet kotieläintuotannon tarvitsemasta proteiinista tulee nurmesta ja osa rehuviljasta. Suuri osa pelloistamme on alueilla, joilla rehuvilja kasvaa paremmin kuin leipävilja. Nurmen ja rehuviljan viljely edistää hiilen sitoutumista maaperään. Elintarviketeollisuuden sivuvirtoja hyödynnetään rehuna.
Suomalaisen naudanlihantuotannon etuna on yhdistetty maidon- ja lihantuotanto. Yhdistelmätuotanto tuottaa vähemmän päästöjä kuin pelkkä lihakarjan kasvatus. Valtaosa, yli 80 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta saadaan maitokarjasta. Lehmä pystyy märehtijänä muuttamaan nurmen arvokkaaksi eläintuotteeksi. Laiduntava karja pitää yllä luonnon monimuotoisuutta ja perinnemaisemaa.
Lihasta saa lähes kaiken
Suomalaiset miehet saivat FinRavinto2017 -tutkimuksen mukaan 34 prosenttia energiasta ja 69 prosenttia proteiinista eläintuotteista (liha, maitovalmisteet, kananmuna, kala ja äyriäiset), naiset 32 ja 65 prosenttia. Punaista lihaa kulutettiin keskimäärin suosituksen mukaan. Eläinproteiini sisältää kaikki tarpeelliset aminohapot sekä vitamiineja ja kivennäisaineita hyvin imeytyvässä muodossa. B12-vitamiinia on vain eläintuotteissa. Niiden puuttuessa sitä on lisättävä muuhun ravintoon. Tärkeitä eläinperäisiä kivennäis- ja hivenaineita raudan ohella ovat jodi, seleeni, sinkki ja kalsium. Jos ruokavaliossa tapahtuu iso ja nopea muutos ja ruokavaliosta otetaan liha kokonaan pois, on haastavaa turvata eri kuluttajaryhmien välttämättömien ravintoaineiden riittävä saanti.
Lautasmalli ohjaa monipuolisuuteen ja kohtuullisuuteen
Ruokavaliota tulee tarkastella kokonaisuutena, ravintosisältö huomioiden. Kohtuullinen määrä lihaa kuuluu kestävään ruokavalioon. Lautasmalli on hyvä perusta monipuolisen, maukkaan ja terveyttä edistävän ruokavalion koostamiseen. Ravitsemussuositusten mukainen määrä suomalaista lihaa on kestävä valinta tulevaisuuden lautasmallissakin. Lihasta luopuminen väestötasolla tarkoittaisi täyttä riippuvuutta tuontiruuasta, sillä lihaproteiinin korvaaminen kotimaisella kasviproteiinilla ei tällä hetkellä ole mahdollista.
Suomalaiset söivät Ravintotaseen mukaan vuonna 2017 keskimäärin 81 kiloa luullista lihaa henkeä kohden. Luut ja hävikki huomioiden syödyn lihan määrä oli noin 40 kiloa. Suomessa syödään pääasiassa kotimaista lihaa, ja lihan kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2018 lihankulutus on samaa tasoa kuin 2017. Kansainvälisesti suomalaiset ovat maltillisia lihansyöjiä. EU-15 -maissa vuonna 2017 keskimääräinen kulutus luullisena lihana oli 89 kiloa henkeä kohde, USA:ssa 97 kiloa.
Lisätietoja: Lihatiedotus, Riitta Stirkkinen, p. 050 560 2567, [email protected], www.lihatiedotus.fi
Lihatiedotusyhdistys ry tarjoaa puolueetonta ja luotettavaa tietoa suomalaisen lihantuotannon turvallisuudesta, jäljitettävyydestä, läpinäkyvyydestä sekä eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi yhdistys välittää tietoa lihan hyvästä ravintosisällöstä ja käyttömahdollisuuksista monipuolisen kokonaisruokavalion osana. Lihatiedotuksen jäseniä ovat Atria Suomi Oy, HKScan Finland Oy ja Snellmanin Lihanjalostus Oy.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1