Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kotimaa » LähiTapiolan Arjen katsaus: Älyteknologiasta ratkaisu iäkkäiden yksinasumisen tukemiseen - 61 prosenttia suomalaisista suostuisi ikäihmisinä ja yksinasuvina seurattaviksi

LähiTapiola

LähiTapiolan Arjen katsaus: Älyteknologiasta ratkaisu iäkkäiden yksinasumisen tukemiseen - 61 prosenttia suomalaisista suostuisi ikäihmisinä ja yksinasuvina seurattaviksi

Tiedote.
Julkaistu: 22.03.2016 klo 09:00
Julkaisija: LähiTapiola

Jopa 61 prosenttia suomalaisista haluaa aikanaan ikäihmisenä, että hänen liikkumistaan ja tilaansa seurattaisiin älyteknologian avulla, jos hän asuisi yksin. Pohtiessaan seurannan kohteena olemista ikäihmisenä vastaajat toivovat, että tieto poikkeavasta voinnista menisi ensisijaisesti ulkopuoliselle terveydenhuollon ammattilaiselle. Tämä käy ilmi LähiTapiolan Arjen katsauksen kyselytutkimuksesta. Lähes 60 prosenttia suomalaisista on hyvin tai vähintään varovaisen kiinnostuneita älyteknologian, eli esimerkiksi erilaisten sovellusten käytöstä oman turvallisuuden parantamisessa.

Tilanteessa, että vastaajat olisivat ikäihmisenä seurannan kohteena, 37 prosenttia toivoisi tiedon poikkeavasta voinnista menevän terveydenhuollon ammattilaiselle. Toiseksi toivotuin tiedon saaja olisivat omat aikuiset lapset. Esimerkiksi naapurille tiedon välittäisi vain 2 prosenttia vastaajista.

–Tämä kertonee siitä, että yksityisyys halutaan säilyttää silloinkin, kun olisi seurannan alla. Selkeä enemmistö kuitenkin olisi valmis siihen, että hänen terveyttään ja turvallisuuttaan seurattaisiin ikäihmisenä älyteknologian avulla. Suoraan kielteisesti vastaavien osuus on melko pieni. Tässä nähdään enemmän hyötyjä kuin haittoja, sanoo LähiTapiolan projektijohtaja Antti Määttänen.

LähiTapiola kokeilee parhaillaan älyteknologian käyttöä turvallisuuden lisäämisessä Älykoti-palvelupilotissa. Sen taustatutkimuksissa selvisi, että hyvin moni haluaisi käyttää uutta teknologiaa kodin aineellisen turvallisuuden lisäksi juuri omien lastensa tai iäkkäiden vanhempiensa tilan ja liikkumisen seurantaan.

–Arjen katsauksessa halusimme kysyä asiaa nyt heiltä, jotka olisivat seurannan kohteena. Tulos vahvistaa käsitystämme, että uudenlaisia ratkaisuja tarvitaan etenkin, kun iäkkäiden ihmisten kotona asumista halutaan pidentää. Heille ja heidän läheisilleen täytyy tarjota nykyistä kattavampia keinoja pärjäämiseen, jotta elämänlaatu pysyy hyvänä, Määttänen sanoo.

Miehet ja nuoret olivat hieman muita kielteisempiä tai epävarmempia halukkuudestaan olla itse ikäihmisenä, yksin kotona asuessaan, seurattavana älyteknologian avulla.

Kyselyn mukaan kouluikäisten liikkumavapaudelle halutaan rajoituksia – älyteknologiaa halutaan käyttää seuraamiseen

Kyselyn mukaan tämän päivän kouluikäisten vapaudelle liikkua kodin lähipiirissä haluttaisiin asettaa enemmän rajoituksia kuin mitä vastaajilla itsellään aikanaan oli kouluikäisenä. Yli 55-vuotiaista lähes joka toisella ei omassa kouluiässään ollut erityisiä rajoituksia tai valvontaa, mutta 18–34-vuotiaista rajoituksetta on saanut liikkua vain reilu neljännes.Vain joka kuudes antaisi tänä päivänä kouluikäisten liikkua vapaasti ja vastaa, ettei erityisiä rajoituksia tai valvontaa tarvita. Mielipidettä kysyttiin kaikilta vastaajilta, myös niiltä joilla itsellään ei ole lapsia.

–Tuloksista näkyy myös oman lapsuuden vaikutus turvallisuuskäsityksen muutokseen. Vastaajista, joilla itsellään ei ollut lapsena erityisiä rajoituksia tai valvontaa, lähes 30 prosenttia kokee, ettei rajoituksia nykyisinkään tarvita. Sen sijaan rajoituksia ja valvontaa itse lapsena kokeneista vapaata liikkumista kannattaa vain 7 prosenttia, Määttänen sanoo. 

Älyteknologiaa halutaan käyttää myös lasten seurantaan. Kyselyssä lapsia omaavista puolet käyttäisi älyteknologiaa ja sovelluksia lastensa liikkumisen seuraamiseen.

Henkiseen ja fyysiseen terveyteen koetaan voitavan vaikuttaa – turvallisuuteen ei

Suomalaisia huolestuttavat eniten arjessa Suomen talous, oma taloustilanne ja oma terveys. Tulos on sama kuin syksyllä 2015. Huoli yhteiskunnan yleisestä turvallisuustilanteesta tai väkivallan uhkasta ei kyselyn perusteella ole muuttunut lyhyessä ajassa.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, mihin asioihin arjen turvallisuudessa ihmiset kokevat voivansa itse ratkaisevasti vaikuttaa. Ylivoimaisesti suosituimmat vastaukset olivat oma henkinen hyvinvointi ja oma terveys. Seuraavina valittiin liikenteen turvallisuus ja kodin fyysinen turvallisuus. Esimerkiksi työssä menestymiseen tai työpaikan säilymiseen ei koeta voitavan vaikuttaa yhtä paljon. Myös lähiympäristön ja naapuruston turvallisuuteen vaikuttamiseen uskoo vain viidennes vastaajista. Parhaaksi tahoksi huolehtimaan asuinympäristön turvallisuudesta nimetään yleisimmin poliisi tai pelastuslaitos.

–Kehottaisin suomalaisia luottamaan enemmän omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa esimerkiksi oman elinpiirin turvallisuudessa. Turvallisuus on muutakin kuin väkivallan uhkan torjuntaa. Esimerkiksi omasta pihapiiristä huolehtiminen myös taloyhtiössä lisää turvallisuutta. Jokainen meistä voi heittää hiekkaa liukkaalle pihalle, puuttua epäsopivaan käyttäytymiseen, tarkistaa palovaroittimen toiminnan tai huolehtia alkusammutuksesta. Me ihmiset luomme itse ympäristömme ja voimme vaikuttaa turvallisuudentunteeseen, Määttänen sanoo.

LähiTapiola selvitti suomalaisten tuntemuksia muun muassa turvallisuudesta ja taloudesta maaliskuussa 2016 Arjen katsauksen kyselyllä. Tutkimuksen toteutti YouGov Finland LähiTapiolan toimeksiannosta. Vastaukset kerättiin sähköisenä kyselynä 1.3.–4.3.2016 YouGovinkuluttajapaneelissa. Kokonaisvastaajamäärä oli 1006. Otos edustaa suomalaista väestöä iän (18v.+), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Edellisen kerran tutkimus tehtiin syyskuussa 2015.

Lisätiedot:

Antti Määttänen
projektijohtaja, turvallisuus, LähiTapiola-ryhmä
0400 568 588
etunimi.sukunimi@lahitapiola.fi

 

 

 

Liitetiedostot

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs