Kosteikkoseminaari 13.2.2017 Liminganlahdella

Kosteikkoseminaari on osa Maailman kosteikkopäivän tapahtumia. Pohjois-Pohjanmaa on etenemässä kosteikkomaakunnaksi, mutta alueen kosteikkoluonnon todellista runsautta ja mahdollisuuksia ei vielä tunneta.

Maailman kosteikkopäivän keskiössä tänä vuonna on kosteikkojen merkitys luonnonkatastrofien　torjunnassa. Luonnonkatastrofien määrä on kaksinkertaistunut　viimeisen 35 vuoden aikana ja ilmiön odotetaan ilmastonmuutoksen myötä vain yleistyvän. Hyvin hoidettuina kosteikot toimivat luonnon omina suojarakennelmina luonnonvoimia vastaan. Kuitenkin yli puolet maapallon kosteikoista on kadonnut ihmisen toiminnan seurauksena viimeisen vuosisadan aikana. Kosteikkoja pilataan ja otetaan muuhun käyttöön kiihtyvällä tahdilla.

Kosteikkomaakunnan edistäminen mukana Suomen Ramsar-kosteikkotoimintaohjelmassa

Viime vuonna julkaistu Kosteikkotoimintaohjelma luo monialaisen katsauksen Suomen uhanalaisimpiin luontotyyppeihin kuuluvien kosteikkojen tilasta, uhista ja mahdollisuuksista. Julkaisu sisältää 55 toimenpidettä, joiden tavoitteena on kosteikkoluontotyyppien ja lajien uhanalaistumisen pysäyttäminen, kosteikkoihin liittyvän tutkimuksen ja tiedotuksen edistäminen, laaja-alaisen suunnittelun korostaminen kosteikkoihin liittyvässä työssä sekä kosteikkojen merkityksen esiin tuominen suurelle yleisölle. Myös kosteikkomaakunnan edistäminen on kirjattu toimintaohjelman yhdeksi toimenpiteeksi. Ramsar-kosteikkotoimintaohjelma on laadittu osana Valtioneuvoston Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaa ja toimintaohjelmaa ja se pyrkii osaltaan tehostamaan sen toimeenpanoa.

Ympäristöministeriö valmistelee tällä hetkellä uusien alueiden liittämistä Ramsar-alueiden verkostoon. Samassa yhteydessä tarkastellaan jo olemassa olevan Ramsar-alueverkoston kattavuutta ja arvioidaan täydennystarpeita.

Pohjois-Pohjanmaa etenemässä kosteikkomaakunnaksi vastuullisella soiden käytöllä

Kosteikoiksi luetaan Ramsarin sopimuksessa meret ja rannikko, sisävedet ja rannat, suot, perinnebiotoopit, sisämaan tulvametsät sekä rakennetut kosteikot. Pohjois-Pohjanmaalla on runsaasti kaikkia näitä kosteikkotyyppejä. Maakunnan suoluonto on erityisen runsas, ja edustavia lintuvesiä on paljon. Lintukosteikkojen huippukohde on Liminganlahti, jossa sijaitsee maamme ainoa kosteikkoluontokeskus, vuodesta 2012 lähtien 270　000 käyntiä. Rakennettujen kosteikkojen määrä lisääntyy vesiensuojelussa, riistanhoidossa ja turvetuotannon jälkikäyttönä tapahtuvan kosteikkorakentamisen takia.

Globaalin kehityksen lailla myös Pohjois-Pohjanmaan kosteikkoluonto on kokenut muutoksia. Suurin osa alkuperäisestä suo-alasta on muuttunut maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon takia. Eri intressien välillä on ollut ristiriitoja; soiden tilaa muuttavat elinkeinot ovat alueella tärkeitä, mutta samalla kosteikkojen muut ekosysteemipalvelut tiedostetaan aiempaa paremmin. Kansallisessa suostrategiassa (2011) ja Pohjois-Pohjanmaan suo-ohjelmassa (2013) haettiin soiden käyttöratkaisuja ekosysteemipalvelujen näkökulmasta ja esitettiin vastuullisen soiden käytön toimenpiteet.

Pohjois-Pohjanmaan suo-ohjelman etenemistä on juuri arvioitu. Kokonaisuudessaan soiden käytössä on tapahtumassa merkittävä muutos: soita muuttava käyttö supistuu määrällisesti, kohdentuu jo ojitetuille soille, keskittyy kannattavimpiin kohteisiin ja pyrkii korkeampiin jalostusasteisiin. Vuosina 2014–2016 turvetuotantolupien kokonaisala väheni 3 000 ha (11 %). Metsätaloudessa jätetään heikosti kannattavia suometsiä ennallistumaan, vaikka suometsillä kokonaisuudessaan on merkittävä biotalousrooli. Samana aikana tehtiin soidensuojelua edistäviä päätöksiä 8 000 hehtaarin osalta. Muuttavan käytön vesiensuojelun parantamista on selvitetty useissa hankkeissa. 

Tärkeää on avoimen kosteikko-paikkatiedon lisääntyminen sekä kosteikkojen eri ominaisuuksia huomioon ottavien suunnittelutyökalujen kehittyminen ulottuen sosiaalisista tekijöistä ilmastovaikutuksiin. Uutta tietoa tuottavat Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Mahdollisuudet valuma-aluekohtaiseen kosteikkoluonnon suunnitteluun ovat nousemassa uudella tasolle. Hyvänä esimerkkinä merkittävästä kosteikkotietoa tuottavasta hankkeesta on Luonnonvarakeskuksen LIFEPeatLandUse-hanke. Turvetuotantoyhtiöt ja metsäala kehittävät toimintatapojaan kosteikoilla, ilahduttavia ovat myös kolmannen sektorin kosteikkohankkeet. Suurin kehittämistarve kohdistuu vesiensuojeluun ja sen tuloksellisuuden läpinäkyvyyteen. Lisäksi ajankohtaisia aiheita ovat vanhojen suopohjien jälkikäyttö ja elävän rahkasammalen tuotanto. Seurantakatsauksessa on esitetty tarpeet avoimia kysymyksiä käsitteleville hankkeille.

Pohjois-Pohjanmaan kosteikkoluonnon todellista runsautta ja merkitystä ei tunneta, ja kosteikkomatkailu on vaatimatonta. Yhtenä toimenpiteenä on juuri käynnistynyt esiselvitys Liminganlahti – Oulujokilaakson maailmanperintöarvoista. Maakunnallisena tavoitteena on edelleen Olvassuon kansallispuistoasema. Tänään 13.2.2017 järjestettävä kosteikkoseminaarin toivotaan tuottavan virikkeitä kosteikkoluonnon tunnettuutta lisääville toimenpiteille.

Lisätiedot:

• Pohjois-Pohjanmaan liitto, erityisasiantuntija Ismo Karhu, p. 050 5921915, ismo.karhu@pohjois-pohjanmaa.fi
• Metsähallitus, asiakaspalvelupäällikkö Sari Airas, p. 040 5016127, sari.airas@metsa.fi

KUVA: Jari Peltomäki / Joutsenet Liminganlahdella.