Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kotimaa » Korvat tarvitsevat festareilla lepoa ja suojaa

Kuuloliitto ry

Korvat tarvitsevat festareilla lepoa ja suojaa

Tiedote.
Julkaistu: 22.06.2016 klo 13:25
Julkaisija: Kuuloliitto ry

Kesäfestivaalien äänenpainetasot ovat laskeneet kampanjoinnin ja ohjeistuksen ansiosta. Suojaamattomana kuulo on silti vaarassa, kun festivaalien taukoamattomia ääniä kuunnellaan useita tunteja.

 

Kesätunnelma tiivistyy monen mielestä festivaaleilla. Musiikin ja ihmismassojen hälyn keskellä korvat voivat olla koetuksella. Festivaalien melutasot ovat kuitenkin huomattavasti kohtuullisempia nyt kuin vielä vuosituhannen vaihteessa, ja melulle altistutaankin vaarallisissa määrin ennemmin ravintoloissa ja klubeilla kuin festivaaleilla. Kuulonsuojauksen tarpeeseen vaikuttaa kuitenkin äänenpainetason lisäksi myös se, miten pitkään äänille altistuu. Festivaalialueella kuulo ei välttämättä saa tarvitsemaansa lepohetkeä ilman korvatulppia. Festivaalien äänenpainetasot liikkuvat keskimäärin 92–96 desibelissä. Esimerkiksi vastikään Tampere Metal Meetingissä keskimääräiseksi äänenpainetasoksi mitattiin 92,1 desibeliä. Korvat kestävät sen suuruista melualtistusta tunnin tai pari. Kun festivaalilavojen lähellä oleskellaan pidempään, on korvat tärkeää suojata. Ohjearvot altistuksille noudattavat kaavaa, jossa jokainen kolmen desibelin lisäys äänenpainetasoihin lyhentää melualtistuksen kestoa aina puolella. Toisin sanoen 85 desibelin äänenpainetasolle voidaan altistua kahdeksan tuntia, 88 desibelille neljä tuntia ja 97 desibelille enää puoli tuntia. Kuulonsuojaamiselle on kuitenkin olemassa myös helpommin havainnollistettava nyrkkisääntö.

– Kuulo kannattaa suojata, jos meluisassa tilassa ei saa selvää metrin päästä kuuluvasta puheesta, muusikko, Kuuloliiton erityisasiantuntija Kauko Saari ohjeistaa.

 

Festivaalijärjestäjät ovat tätä nykyä varsin sitoutuneita pitämään äänenpainetasot kurissa. Toisin oli vielä vuosituhannen vaihteessa, jolloin äänenpainetasoja ei useinkaan osattu tulkita ja asenne oli monesti se, että muusikkojen on saatava soittaa niin kovaa kuin he tahtovat. Viimein vuonna 2003 laadittiin asumisterveysohje, jonka mukaan sähköisesti vahvistettu musiikki ei saa neljälle tunnille tasoitettuna ylittää 100 desibeliä tai asiakkaiden altistus kahdeksan tunnin aikana 85 desibeliä. Jos tapahtuman äänenpainetasot ylittävät 85 dB kahdeksalle tunnille tasoitettuna, on kuulonsuojaimia oltava saatavilla. Kipukynnys on sen sijaan jopa noin 125 desibeliä.

– Ei siis kannata odottaa kipua ennen kuin suojaa korvansa, Kauko Saari sanoo.

 

Liian kovalle melulle altistuminen tai liian pitkän ajan viettäminen kovaäänisessä ympäristössä saattavat aiheuttaa meluvamman. Yksi meluvamman tyypillisimmistä oireista on tinnitus. Meluvammaan liittyy usein myös kuulonalenema, joka kehittyy usein vaivihkaa ja diagnosoidaan vasta vuosien päästä vamman aiheutumisesta. Kuulon suojaaminen koko melualtistuksen ajaksi on paras tapa ennaltaehkäistä meluvammoja.

 

Lisätietoja kuulonsuojauksesta: www.kuulosuoja.fi

 

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Kauko Saari

kauko.saari@dlc.fi

p. 050-596 5420

 

Tiedottaja Viivi Kaakinen

viivi.kaakinen@kuuloliitto.fi

p. 044-752 5576

Kuuloliitto on sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestö, joka järjestää myös kuntoutustoimintaa. Liitto muodostuu 86 jäsenyhdistyksestä.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs