Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kotimaa » Kolmasosa suomalaisista ei tunne Mikael Agricolaa

Kolmasosa suomalaisista ei tunne Mikael Agricolaa

Tiedote.
Julkaistu: 08.04.2015 klo 09:00
Julkaisija: Suomen Pipliaseura ry

Agricolan päivänä 9.4. juhlitaan suomen kirjakielen syntyä ja lukutaidon kehittymistä Suomessa. Mikael Agricolalla on ollut merkittävä vaikutus Suomen kansallisidentiteetille, mutta häntä ei tunneta erityisen hyvin: joka kolmas suomalainen ei osaa nimetä suomen kirjakielen isää. Viime vuonna julkistetun Agricola-leivoksen tuntee kuitenkin joka kymmenes suomalainen. Tulokset selviävät Suomen Pipliaseuran IRO Researchin kuluttajapaneelin kautta tehdystä tutkimuksesta (n=1000).

 Huomenna Agricolan päivänä juhlimme suomen kirjakielen syntyä ja lukutaidon kehittymistä Suomessa. Suomalaiset eivät tunne Mikael Agricolaa erityisen hyvin. Agricolan merkityksestä kertoo kuitenkin se, että lähes 90 prosenttia Agricolan tuntevista pitää häntä merkityksellisenä henkilönä suomalaisuudelle ja Suomen kansallisidentiteetille.

- Kääntäessään Uuden testamentin suomeksi Agricola loi suomen kirjakielen ja edellytykset lukutaidon kehittymiselle Suomessa. Agricolan työllä on ollut merkittävä vaikutus koko Suomen opetus- ja kulttuuritoiminnalle. Harva tietää, että jopa 60 prosenttia Agricolan sanoista ja ilmaisuista on edelleen käytössä, Suomen Pipliaseuran viestintäjohtaja Terhi Huovari kertoo.

Tutkimuksessa mitattiin myös Runebergin tunnettuutta suhteessa Agricolaan:

 - On mielenkiintoista huomata, että vaikka Agricolaa ei yleisesti ottaen tunneta yhtä hyvin kuin Runebergia, on ikäjakauma Agricolan kohdalla tasaisempi. Agricola on Runebergia huomattavasti paremmin tunnettu myös alle alle 24-vuotiaiden keskuudessa, Huovari kertoo.

Suomen Pipliaseura, oman aikamme Agricola

 Agricolan Uuden testamentin käännös loi perustan suomen kirjakielelle. Samankaltaista työtä tehdään edelleen, vaikka aika on toinen.

- Kääntäessään Raamattua uusille kielille pipliaseurat luovat uusia kirjakieliä, jotka avaavat vähemmistökansoille tien luku- ja kirjoitustaitoon omalla kielellä. Lukutaito on perusihmisoikeus, joka edistää tasa-arvoa ja demokratiaa, Huovari kertoo.

Suomenruotsalainen Runeberg oli Suomen kansallisrunoilija, joka tunnetaan myös nimikkotortustaan. Agricola-leivoksia puolestaan syötiin ensi kertaa viime vuoden huhtikuussa. 

- Suomen Pipliaseura haluaa luoda Agricola-leivoksista vuosittaisen tradition, joka muistuttaa suomalaisia maailmanlaajuisen lukutaitotyön merkityksestä ja siitä, että vielä nykyäänkin joka kymmenes aikuinen on lukutaidoton. Toisin kuin meille suomalaisille, oikeus omaan kirjakieleen ja lukutaitoon ei ole kaikille kansoille itsestäänselvyys, Huovari kiteyttää. 

 

Oletko jo maistanut Agricola-leivosta?

Tämän reseptin avulla Agricola-leivos syntyy helposti kotikokiltakin.

12 leivosta:

Pohja:

250 g kaurakeksejä

100 g voita

Täyte:

200 g rahkaa

250 g puolukkaa soseutettuna

3/4 dl puolukkahilloa

2-2,5 dl tomusokeria

150 g valkosuklaata

1,5 rkl puolukkalikööriä/-mehua

6 liivatetta

4 valkuaista

4 dl kermaa

Päälle:

2 dl kermaa

70 g valkosuklaata

Murskaa keksit ja sekoita niihin sulatettu voi. Painele seos vuoan pohjalle. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Sulata suklaa (150 g). Sekoita keskenään rahka, puolukkasose ja -hillo, tomusokeri ja lopuksi valkosuklaa.

Laita puolukkalikööri tai -mehu kuumennusta kestävään mukiin ja lisää liivatteet, kuumenna mikrossa 20 sekuntia ja sekoita tasaiseksi. Lisää liivateseos ohuena nauhana puolukkatäytteeseen.

Vatkaa valkuaiset ja kerma erikseen napakaksi vaahdoksi. Lisää vaahdot lopuksi varovasti käännellen täytteeseen. Lisää sokeria tarvittaessa. Kaada täyte vuokaan pohjan päälle ja anna hyytyä vähintään neljä tuntia.

Leikkaa hyytynyt leivospohja leivoksiksi. Vaahdota kerma ja sekoita siihen sulatettu, jäähtynyt suklaa (70 g). Pursota ruusukkeeksi leivospalojen päälle. Koristele suklaakoristeilla ja puolukoilla.

 

Kuvat: http://www.piplia.fi/materiaalit/temaattiset-painopisteet/lukutaitotyo/

                                              

Lisätietoja:

Terhi Huovari, viestintäjohtaja Suomen Pipliaseura, puh. 040 546 9016, terhi.huovari@piplia.fi

Liitetiedostot

Suomen Pipliaseura on yli 200-vuotias, moderni ja perinteikäs järjestö. Seura kääntää ja kustantaa Raamattua uusille kielille edistäen työnsä kautta lukutaitoa ja ihmisoikeuksia.

Suomen Pipliaseura kuuluu Yhtyneiden Raamattuseurojen (UBS) verkostoon, joka toimii yli 200 maassa taialueella. Pipliaseurat tekevät kaikkialla maailmassa työtä tuodakseen lukutaidon kaikkien ulottuville riippumatta kielestä, iästä tai sukupuolesta. Vuonna 2013 UBS tuki lukutaito-opetusta 43 kielellä 28 maassa. Suomen Pipliaseura on mukana lukutaitotyössä mm. Boliviassa, Argentiinassa, Egyptissä ja Kambodžassa.

www.agricola.fi | www.piplia.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs