Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kotimaa » Kivi kiveltä -näytelmä raottaa Kuopion tuomiokirkon 200-vuotista historiaa

Kuopio-Tahko Markkinointi

Kivi kiveltä -näytelmä raottaa Kuopion tuomiokirkon 200-vuotista historiaa

Tiedote.
Julkaistu: 05.04.2016 klo 14:22
Julkaisija: Kuopio-Tahko Markkinointi

Huhtikuun alussa juhlitaan näyttävästi Kuopion tuomiokirkon 200-vuotista taivalta. Kuopion tuomiokirkkoseurakunta tilasi juhlavuoden kunniaksi teatteriohjaaja Johanna Sorjoselta näytelmän Kivi kiveltä, jonka hän myös ohjaa. Näytelmä toteutetaan yhteistyössä Kuopion kaupunginteatterin kanssa, ja sen esityspaikkana on Kuopion Tuomiokirkko.

Esityksessä kuljetaan vauhdikkaasti vuosikymmenten läpi kertojanaisen opastuksella. Matkan varrella tutuksi tulevat niin isännät, emännät, rengit ja piiat kuin papit ja piispatkin. Kaikkia heitä ajaa takaa totuuden etsintä, elämän tarkoituksen löytäminen. Sorjosen ohjaus pöllyttää kirkon nurkkia raikkaalla otteella, ja laulut sekä urkumusiikki käyvät vuoropuhelua eri aikakausien kanssa.

Moninaisissa rooleissa sukkuloivat Sari Happonen ja Seija Pitkänen Kuopion kaupunginteatterista, kanttori Anna Pöyhönen Tuomiokirkkoseurakunnasta sekä Jarkko Kumpulainen ja näyttelijä Tarmo Valkonen. Puvustuksesta vastaavat Savonia-ammattikorkeakoulun vaatetusmuotoilun opiskelijat, äänestä ja valoista Anne Salmi.

Kirkon historia ja kaupunkilaiselämä limittyvät

Näytelmässä Kuopion Tuomiokirkon rakentamista seurataan kivi kiveltä. Ja siitä näyttääkin muodostuvan yhden miehen sota, ainakin jos asiaa kysytään rakennuslautakunnan puheenjohtaja Väänäseltä! Kahdenkymmenen vuoden aikana ehtii kuningaskunta muuttua ruhtinaskunnaksi ja rakennusmestarit, maaherrat sekä kirkkoherrat vaihtua moneen otteeseen, mutta Väänänen on ja pysyy.

Ja niin kirkko valmistuu ja kuopiolainen kirkkorahvas täyttää lehterit viimeistä riviä myöten, ainakin pestuumarkkinoiden aikaan 1850-luvulla. Kirkkoherra Matthias Ingman on helisemässä seurakuntalaisten kanssa: Jumalanpalveluksessa metelöidään ja juopotellaan, sisään tullaan milloin sattuu ja pojan vintiöt kiipeilevät jopa lehtereille. Eikä rahvasta saada kuriin vaikka annetaan sakkoja tai jalkapuuta!

1800-luvun lähestyessä loppuaan kirkon naapurissa asuva kirjailija Minna Canth taittaa peistä piispa Johanssonin kanssa. Nämä kaksi vahvaa persoonaa joutuvat törmäyskurssille keskenään, vaikka loppujen lopuksi molemmat taisteleva samojen asioiden puolesta: heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien puolesta.

Itsenäistyvän Suomen alkutaivalta maalaavat tummat värit. Kun nuori pappi Kaarlo Heiskanen pestautuu Kuopion punaisten vankileirille kasvatusapulaiseksi, on hänen uskonsa kovalla koetuksella. Ei ole helppoa saarnata vangeille Jumalan sanaa, kun vangit huutavat: ”Anna leipää, ei me saarnalla eletä”.

1930-luvulla kirkon sisälähetysyhdistys järjestää alaikäisille pojille työtoimintaa esim. kenkien lankkausta. Näemme välähdyksen lankkipoikien kesäläksyn kuulustelusta. Uskonnonopettaja Viljakaisella on suururakka edessä: Isä meidän rukous olisi taottava poikien päähän, mutta suurinta osaa poikia näyttää kiinnostavan huomattavasti enemmän lankkipisnekset kuin isämeidät.

Talvisodan kynnyksellä Kuopion piispaksi nimitetään Eino Sormunen. Samana syksynä aloittaa nuori neiti Anni Turunen abiturientti vuotensa Kuopion yhteiskoulussa. Talvisotaa katsotaan niin piispan kuin nuoren naisen näkökulmasta. Anni pestautuu lotaksi ja saa komennuksen ilmavalvonta tehtäviin Puijon torniin. Kun vihollisen pommikoneet saavat täysosuman Kirkkopuiston sirpalesuojaan, niin piispan tehtäväksi jää henkisen ilmapiirin hoitaminen ja lohdun antaminen.

Lokakuisena päivän vuonna 1955 ryntää teologi Liisa Riippa Kuopion tuomiokapitulin kokoukseen ja vaatii pappisvihkimystä. Eihän siinä hyvin käy ja Riippa poistetaan istuntosalista.  Tämän kohahduttavan episodin jälkeen saadaan odottaa vielä yli kolmekymmentä vuotta ennen kuin ensimmäiset naiset vihitään papeiksi vuonna 1988, ja yhdeksän heistä sai vihkimyksen Kuopion tuomiokirkossa.

2000-luvulla kirkkolaivaa keinuttavatkin jo aivan uudet tuulet. Hiljaisen aamuhetkenä ovat eläkeläiset Väinö ja Hilja poikenneet kirkkoon levähtämään ja pohtimaan Tuonen ukon asioita, elämän ja kuoleman arvoituksia.

Merkittävä kulttuuriympäristö ja suojeltu rakennus

Kuopion tuomiokirkko rakennettiin vuosien 1805–1815 välillä. Se oli järjestyksessään viides Kuopion kaupunkiin rakennettu kirkko.  Kirkko vihittiin käyttöön 7.4.1816.  Eräs tuomiokirkon erikoisuus on se, että alttari sijoitettiin länteen ja pääsisäänkäynti ja siihen liittyvä torni itään. Ratkaisuun päädyttiin silloisesta kaupunkirakenteesta johtuen.  Näin kirkon pääsisäänkäynti tuli kirkon vieressä olevan Kustaantorin puolelle. 

Arkkitehti Sanna Ihatsu on tehnyt tuomiokirkosta rakennushistoriaselvityksen.  Ihatsun mukaan kirkonrakentaja Jacob Rijfin johdolla tehdyt työt opettivat seurakuntalaisille kivirakentamisen taidon ja sen myötä alkoi alueelle nousta kivirakennuksia. Kirkko on tyyliltään uusklassinen. Museovirasto on luokitellut Snellmanin puiston, tuomiokirkon ja puukorttelin alueen valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Lisäksi tuomiokirkkorakennus on suojeltu kirkkolailla.

Kivi kiveltä kantaesitys on 7.4.2016 klo 19.00 Kuopion tuomiokirkossa.

 

Kuvat mediapankista http://www.kuopionkaupunginteatteri.fi

 

Haastattelut ja lisätietoja

Ohjaaja Johanna Sorjonen puh.  050 383 1646, sorjonen.johanna@gmail.com

Tuomiorovasti Ilpo Rannankari puh. 040 4848 0250, ilpo.rannankari@evl.fi

Viestintäpäällikkö Minna Siikaniva puh. 040 4848 273, minna.siikaniva@evl.fi

Tiedottaja Maija Voutilainen puh. 044 718 2404, maija.voutilainen@kuopio.fi

Kuopion kaupunginteatteri on Itä-Suomen suurin ammattiteatteri, joka tunnetaan vahvasta musiikkiteatteriosaamisestaan. Teatterissa on vuosittain 8-10 ensi-iltaa. Vakituista henkilökuntaa on noin 70 henkilöä jakautuen taiteelliseen, tekniseen ja hallinnolliseen henkilöstöön. Lisäksi teatteri työllistää vuosittain n. 50 määräaikaista työntekijää.
Teatteri esityksiä nähdään kahdella eri näyttämöllä: Minna-näyttämöllä on 464 paikkaa, ja maksimissaan 6 pyörätuolipaikkaa, Maria-näyttämöllä on 212 paikkaa, joista maksimissaan 4 pyörätuolipaikkaa.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs