Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kotimaa » Kesä oli sekä ukkosten että rakeiden osalta vaisu

Ilmatieteen laitos

Kesä oli sekä ukkosten että rakeiden osalta vaisu

Tiedote.
Julkaistu: 01.10.2015 klo 09:45
Julkaisija: Ilmatieteen laitos

Vuoden 2015 ukkoskausi jäi salamamäärältään ennätyksellisen pieneksi.  Myös suurista rakeista havaintoja saatiin vain viitenä päivänä. Syynä oli koleahko kesä, joka ei suosinut kumpaakaan ilmiötä.

 Ukkoskausi ennätyksellisen vaisu

Vuoden 2015 ukkoskausi jäi salamamäärältään ennätyksellisen pieneksi. Maasalamoita havaittiin kesän aikana vain 30 000 ja ukkospäiviäkin oli vähän.

Vuoden 2015 osalta kesä oli ennätyksellisen vähäsalamainen: noin 30 000 havaittua maasalamaa on selvästi alle edellisen minimin, joka on vuodelta 1996 (39 000). Ukkospäivien lukumääräkin jäi alhaiseksi, muttei ollut ennätyksellinen. “Tämä tarkoittaa sitä, että ukkosia kyllä esiintyi, mutta ne tuottivat vain hyvin vähän salamoita”, toteaa tutkija Antti Mäkelä. “Keski- ja Etelä-Eurooppa saivat tänä kesänä helteiset ja epävakaat ilmat, ja rajuimmat ukkoset keskittyivät sinne. Elokuun lämmin jakso ei tuonut ukkosia Suomeen, koska korkeapainevoittoinen sää ei suosi ukkospilvien kehitystä”.

Vähäiset salamat jakautuivat melko tasaisesti ympäri Suomea, ja yksittäiset hiemankin runsaammat ukkostilanteet erottuvat kartalla selvästi. Kuukausisalamamääristä ainoastaan syyskuu ylsi keskimääräiseen muutaman hieman voimakkaamman ukkospäivän johdosta.

Suomessa ukkoskausi käsittää pääasiassa touko-syyskuun. Ilmatieteen laitoksella on tietoa vuosisalamamääristä vuodesta 1960 alkaen. Vuosittaisissa salamamäärissä on huomattavaa vaihtelua vuodesta toiseen, mikä onkin tyypillistä Suomen ilmastolle.

Syksylläkin voi ukkostaa

Loppuvuodesta ukkosten esiintyminen vähenee, vaikkakin koviakin ukkosia voi vielä esiintyä, jos säätyyppi sen sallii. Syksyllä ukkosten esiintyminen painottuu merialueille, koska laaja vesialue säilyttää lämpönsä pitkälle syksyyn. Syksyn pimeinä iltoina ukkoset ovatkin ehkä näyttävimmillään, ja kaukana merellä esiintyvän yöllisen ukkosen välähdykset saattavat näkyä äänettöminä elosalamoina ja kalevantulina kauaksi mantereellekin.

Lisätietoja ukkosista:

Tutkija Antti Mäkelä, puh. 029 539 4166, antti.makela@fmi.fi

https://www.youtube.com/watch?v=p_FG76fAloc

http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Kuva 1: Jakson 1960–2015 keskimääräinen vuotuinen maasalamatiheys (sataa neliökilometriä kohden).

Kuva 2: Maasalamatiheys vuonna 2015. Yksikkönä on maasalamoita neliökilometrille.

 

**

 

Suurista rakeista havaintoja vain viitenä päivänä tänä kesänä

Raekesä 2015 oli hiljainen ja rakeita esiintyi normaalia vähemmän. Vastaavanlainen vaisu kesä rakeiden osalta oli viimeksi vuonna 2012. Pieniä rakeita esiintyi tasaisesti ja raepäiviä oli 52 kappaletta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan raepäiviä kertyi viime kesänä 52 kappaletta. Viimeisin raekausi jäi kuitenkin muilta osin selvästi huippuvuoden 2014 tasosta ja näin ollen raekuurojen aiheuttamat vahingot jäivät varsin vähäisiksi. Huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana raetapauksia havaittiin yhteensä 303 kappaletta, kun kesällä 2014 tapauksia kertyi lähes 461 ja kesällä 2013 lähes 300 kappaletta. Raesateet painottuivat maan etelä- ja keskiosaan sekä Pohjois-Pohjanmaalle. Suurien rakeiden havaintoja kertyi 12 kappaletta.

Suurimmat rakeet halkaisijaltaan 3 cm

Kesän aikana raehavaintoja kertyi eri lähteistä reilu 300 kappaletta. Suuria eli halkaisijaltaan yli kahden sentin kokoisia rakeita havaittiin 20.6.–7.10. välisenä aikana vain viitenä eri päivänä, kun niitä vuotta aiemmin kirjattiin 28 päivänä. Suurimmat havaitut rakeet olivat 3 senttimetrin kokoisia ja ne mitattiin Ylitorniossa, 8. elokuuta. Myös 30. elokuuta Huittisissa ja Lempäälässä liikkuneiden raekuurojen raekoko ylsi lähelle 3 senttimetriä.

”Alkukesä oli viileä ja epävakainen. Kuurosateet olivat tavallista heikompia, jolloin nousuvirtaukset kykenivät kehittämään vain pieniä rakeita. Kyseinen säätila kuitenkin suosi raetapauksia toukokuun osalta muttei enää kesä- tai heinäkuussa”, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen sanoo.

”Ukkosten ja piikkipäivien puuttuminen näkyy erityisesti suurien rakeiden vähäisessä määrässä”, Tuovinen toteaa. Lumiraetapauksia ei kirjata tietokantaan, koska ne poikkeavat monin tavoin jäärakeista eivätkä aiheuta vahinkoa. Kaikki esitetyt luvut kuvaavat siis vain jääraetapauksia ja päiviä, jolloin jäärakeita on satanut.

Raekauden normaalia vilkkaampi jakso osui toukokuuhun

Jäärakeita satoi huhtikuussa kolmena päivänä, mutta toukokuussa jo peräti 14 päivänä painottuen maan länsiosaan sekä Pohjois-Pohjanmaalle. Viime vuodesta poiketen suuria rakeita ei kuitenkaan havaittu.

Kesäkuussa rakeita satoi tasaisesti 14 päivänä. Kuukauden vilkkain raepäivä osui 8. päivään, jolloin maan eteläosassa ja pääkaupunkiseudulla esiintyi runsaasti raekuuroja. Toinen lähes yhtä vilkas päivä osui kuukauden 27. päivään painottuen jälleen maan eteläosaan. Kesäkuun ainoat suuret rakeet satoivat Mäntyharjun ja Mikkelin tienoilla juhannuspäivänä ollen 2 cm kokoisia.

Heinäkuu jäi kauttaaltaan vaisuksi. Raepäiviä (10) oli vähemmän kun touko- tai kesäkuussa ja raetapauksia samoin vähemmän kun kesä- tai elokuussa. Vieläkin erikoisempaa oli se ettei heinäkuussa havaittu lainkaan suuria rakeita.

Elokuussa vähän raepäiviä, runsaasti raetapauksia

Elokuu oli hiljainen tapauspäivien lukumäärän osalta ja kaikki tapaukset havaittiinkin kuukauden alkupuolella 2. ja 8. päivänä tai kuukauden kolmena viimeisenä päivänä. Kuitenkin kaikki päivät olivat jokseenkin vilkkaita. Havaintojen perusteella kolme kesän viidestä aktiivisimmasta raepäivästä esiintyi elokuussa (2., 8. ja 30.8.). Kuukauden puoliväliin osui kuiva ja lämpimämpi rakeeton jakso.

Syyskuu tarjosi hieman kuivempaa säätyyppiä ja raetapaukset jäivät yksittäisiksi. Raepäiviä syyskuussa oli kuusi kappaletta.

Lokakuussa rakeita sataa tyypillisesti muutamana päivänä, erityisesti rannikoiden sekä suurten vesistöjen läheisyydessä.

Liitetiedostot

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

Toimittajapalvelua myös Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, puh. 029 539 2231

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs