Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto ovat supertietokonelaskennan avulla selvittäneet, minkälaisia korttelirakenteita Helsinkiin suunniteltavien tulevaisuuden kaupunkibulevardien varrelle kannattaisi rakentaa, jotta liikenteen päästöjen haittavaikutukset ilmanlaatuun jäisivät mahdollisimman pieneksi.
Kaupunkibulevardeilla tarkoitetaan Helsingissä valmisteilla olevaan yleiskaavaan liitettyä suunnitelmaa, jossa tarkoituksena on muuttaa nykyiset sisääntuloväylät Kehä I:n sisäpuolella urbaaneiksi kaupunkibulevardeiksi, joita asuin- ja liiketilat reunustavat. Ilmatieteen laitoksessa ja Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan bulevardikatuja ympäröivällä kortteliratkaisulla on huomattava merkitys bulevardikatujen ilmanlaatuun. Tutkimuksessa vertailtiin neljää erilaista kortteliratkaisua ja yksi ratkaisuista osoittautui tässä suhteessa selvästi muita paremmaksi.
KUVAT
Kuva: Tutkitut korttelimallit V1 – V4. Yläkuvissa väri kertoo rakennusten ja maan pinnan korkeuden. Tummin vihreän sävy edustaa suurinta korkeutta. Alakuvassa näkyvät korttelimallien sivuleikkaukset. Tutkimus osoitti korttelimallin V3 parhaaksi ilmansaasteiden tuulettumisen kannalta.
”Ilmanlaadun kannalta parhaassa ratkaisussa korttelit ovat erikorkuisia, joka lisää ilman epäpuhtauksien kulkeutumista pois katutasosta. Tässä ratkaisussa korttelien lyhyt julkisivu on kohti bulevardia ja kortteleiden korkeus vaihtelee vähitellen korttelista toiseen kadun suuntaisesti” kuvailee Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Hellsten. Tehokkaampi tuulettuminen vähentää terveydelle haitallisten ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joille ihmiset altistuvat katutasossa. Mallinnuksen mukaan tämän kaltainen rakennustapa muokkaa ilmavirtausta sopivaksi tuulettumisen kannalta.
Supertietokoneet mahdollistivat poikkeuksellisen yksityiskohtaisen levämismallinnuksen
Näin yksityiskohtaista ilmansaasteiden leviämismallinnusta kaupunkiympäristössä ei ole maailmalla tiettävästi tähän mennessä koskaan tehty. Tutkimuskohde oli rajattu neljään Hämeenlinnanväylän alueelle laadittuun teoreettiseen kaupunkibulevardisuunnitelmaan.
Mallinnukset tehtiin Ilmatieteen laitoksen Cray XC30 -supertietokoneella ajaen neljääsataa laskentaprosessia rinnakkaisesti. Tutkimuksessa ilman virtausta ja sen mukana kulkeutuvia ilmansaastepitoisuuksia mallinnettiin suurten pyörteiden simulaatiomallilla. Tutkimuksessa otettiin rakennusten lisäksi huomioon paitsi katupuiden ja ympäröivän puuston ilman virtausta jarruttava vaikutus, myös säätilan merkitys tuulettumiseen.
Työ tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden osaston sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kanssa. Tutkimuksen tilasi Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Tutkimuksessa sovellettiin muun muassa Suomen Akatemian rahoittamassa CityClim-hankkeessa kehitettyjä menetelmiä.
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitos
Erikoistutkija Antti Hellsten, puh. 050 409 0477, [email protected]
Helsingin yliopisto
Tutkija Mona Kurppa, puh. 0400 991 944, [email protected]
Tutkija Mikko Auvinen, puh. 029 415 0714, [email protected]
Linkki hankkeen loppuraporttiin:http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2016-5.pdf
Linkki tuulikenttää kuvaavaan animaatioon: https://youtu.be/hTi2HPikJvk
Linkki aniaatioon, joka kuvaa saastepitoisuuden kulkeutumista lähellä katutasoa: https://youtu.be/6HTeWcBy1Fw
Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede
Ilmatieteen laitoksen viestintä, puh. 050 530 3871, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1