Kasvihuoneala kehittyy huimaa vauhtia

Kotimaiset kasvihuonevihannekset maistuvat suomalaisille, sillä esimerkiksi kuluttamamme yrtit ja salaatit ovat lähes sataprosenttisesti Suomessa tuotettuja. Lähellä kasvatettujen vihannesten tuoreus, turvallisuus ja puhtaus ovat kotimaisen kasvihuonetuotannon valtteja. Kotimaiset kasvihuonevihannekset kattoivat vuonna 2015 noin 26 prosenttia suomalaisten syömistä vihanneksista.

Suomi on kasvihuoneviljelyn huippuosaaja, ja viljelytekniikan kehittymisen ansiosta satomäärät pinta-alaa kohden ovat kasvaneet. Esimerkiksi kausiviljellyn kasvihuonekurkun neliösato oli 1980-luvulla keskimäärin 40 kiloa, kun vuonna 2015 neliöltä saatiin ympärivuotisesta ja kastelulannoitukseen perustuvasta valoviljelystä jopa 140 kiloa enemmän. Tulevaisuudessa esimerkiksi LED-valaisimien ja energiaverhojen yleistyessä kasvatuspinta-alaa pystytään hyödyntämään entistäkin energiatehokkaammin. LED-teknologian avulla on mahdollista saavuttaa noin 20-30 prosentin säästöjä energiankulutuksessa 

Kotimaista kasvihuonetuotantoa on moitittu energiasyöpöksi, mutta pääosa tuotannosta on kausituotantoa, jolloin kasvukauden pääasiallinen energianlähde on aurinko. Yhä useampi talvikaudella viljelevä yritys on siirtynyt lämmityksessä ekologisesti kestävämpiin ratkaisuihin vaihtamalla öljyn uusiutuviin energianlähteisiin. Öljyn osuus kasvihuoneiden kokonaisenergian käytöstä on romahtanut. Tällä hetkellä öljyn osuus on 11 prosenttia, kun kahdeksan vuotta sitten se oli yli 6o prosenttia. Yli kolmannes kasvihuoneiden tarvitsemasta lisälämmöstä saadaan bioenergiasta.

Järvikylä on Suomen suurin kasvihuonevihanneksia viljelevä yritys. Järvikylän markkinointipäällikkö Caroline Grotenfelt-Fyhr näkee energiatehokkuuden kehittämisen keskeisenä yrityksen toiminnassa.

• Merkittävin muutos hiilijalanjäljen pienentämiseksi oli kymmenen vuotta sitten toteutettu öljyn käytöstä luopuminen ja siirtyminen sähkössä vesivoimapohjaiseen tuotantoon ja oman biovoimalaitoksen käyttöön. Meillä on myös tällä hetkellä osittain käytössä LED-lamput, ja jollain aikavälillä tulemme näillä näkymin siirtymään niihin kokonaan, Grotenfelt-Fyhr toteaa.

Kasvihuoneita katoille ja kontteihin 

Tulevaisuudessa kasvihuonevihanneksia saatetaan viljellä myös kaupunkien keskustoissa, lähellä kuluttajia. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kari Jokinen uskoo, että kasvihuoneviljelyn uudet muodot ovat rantautumassa myös Suomeen. Jokinen uskoo, että lähitulevaisuudessa Suomessa tullaan näkemään konttiviljelyä, jolloin lähes kuka tahansa voisi ryhtyä viljelemään vihanneksia omaan käyttöön tai myyntiin.

Tulevaisuudessa lähiruokaa tuottavat kasvihuoneet voisivat olla yhteydessä ympäröivän yhteiskunnan infrastruktuuriin, ja toimia jopa energiantuottajina. Myös yhteistyö teollisuuslaitosten kanssa voisi tuottaa uudenlaisia integroituja energian- ja lämmöntuotantoratkaisuja. Viemällä kasvihuoneet sinne missä energiaa tuotetaan, saataisiin esimerkiksi puunjalostusteollisuuden ylijäämälämpöä hyväksikäytettyä kasvihuoneissa.

Lue koko artikkeli!

Lähteet:
Efsa, The 2013 European Union report on pesticide residues in food
Evira,
Kauppapuutarhaliitto ry,
Luke, puutarhatilastot
Tulli
Tukes, ruukkuvihannestuotannossa käytetään vain vähän kasvinsuojeluaineita
Voimakas-hanke

Lisätietoja:

Caroline Grotenfelt-Fyhr, Famifarm, markkinointipäällikkö, puh. 040-5862293, sähköposti: caroline.grotenfelt-fyhr@famifarm.fi
Kari Jokinen, Luke, Johtava tutkija, puh. 050 408 3042, sähköposti: kari.jokinen@luke.fi
Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry, Markkinointi- ja viestintäpäällikkö, puh. 0404105270, sähköposti: minna.asunmaa@ruokatieto.fi