Kansallismuseo avasi yleisölle ovensa ensi kertaa 31.1.1916. Ensi vuonna 100 vuotta täyttävän Kansallismuseon perusnäyttelyn suunnittelu osana Kansallismuseon uudistamista on alkanut. Perusnäyttelyn uudistaminen on mittava hanke ja se ajoittuu vuosille 2015–2019. Tulevina vuosina Kansallismuseon näyttelyiden osia suljetaan ja avataan vaiheittain. Rinnalla on kuitenkin vaihtuvia ja pop up -näyttelyitä sekä tapahtumia. Nykyinen perusnäyttely on noin 15 vuoden takaa. Maailma muuttuu nopeasti, ja Kansallismuseo haluaa herättää keskustelua mitä historia meille merkitsee ja miten sitä tulisi museossa tarkastella. Suunnittelu- ja uudistustyötä tehdään yhdessä yleisön, erilaisten sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa.
Kansallismuseon uuden perusnäyttelyn suunnittelussa tärkeää on osallistaa ja tehdä uudistamista vuorovaikutteisesti. Tämä ohjaa käsikirjoitusta, taiteellista lähestymistä ja palvelumuotoilua. ”Kansallismuseolle perusnäyttelyn uudistaminen on yhteisöllinen hanke. Meille oli jo alkumetreillä selvää, että perusnäyttelyn roolista, sen merkityksestä ja sisällöistä käydään laaja keskustelu - tietysti yleisöjen, mutta myös tärkeiden sidosryhmien, eri alojen asiantuntijoiden, vaikuttajien ja tieteen sekä taiteen ja viestinnän edustajien kanssa”, toteaa ylijohtaja Elina Anttila Kansallismuseosta.
Alkusyksyn aikana sidosryhmäkeskusteluihin kutsuttiin noin 100 suomalaista eri alojen asiantuntijaa ja vaikuttajaa. Mukana oli tieteentekijöitä ja yliopistoväkeä, yhteiskunnallisia vaikuttajia, taiteilijoita, kulttuurielämän tuntijoita ja median ammattilaisia. Tapaamisissa pohdittiin mm. mitä Kansallismuseon perusnäyttelyn tulisi kertoa ja mitä museon tulisi ottaa huomioon, kun se on ryhtynyt uudistamaan perusnäyttelyään. Laaja-alaisissa keskusteluissa haettiin vastauksia sisältövalintojen tekemiseen, yllättävien näkökulmien löytämiseen, mutta myös näkemyksiä Kansallismuseon perusnäyttelyn tehtävästä ja museon roolista yhteiskunnassa.
”Tarvitseeko museo perusnäyttelyä?”
Osallistujat toivat esiin näkemyksiään perusnäyttelyuudistuksen toteuttamisen tavoista ja tavoitteista viidessä pyöreän pöydän tapaamisessa. Kommentit “museo ei saa olla mikään pomppulinna”, “ketä kiinnostaa esihistoria”, ”tarvitseeko museo perusnäyttelyä” tai “naisten panos hyvinvointivaltion syntyyn ei nyt näy” virittivät keskustelua. Todettiin myös, että sellainen museokäynti, joka on moniaistillinen ja josta saa energiaa, on onnistunut.
Uudistuva ja avautuva Kansallismuseo haluaa olla paikka, josta jokainen suomalainen löytää oman historiansa ja jossa muualta tulleet saavat tietoa suomalaisista kautta aikojen. ”Esine vitriinissä ei riitä. Se tarvitsee tuekseen selkeän kontekstin” tai ”esineellä on yhteys ajan ajattelutapaan”, totesi moni osanottaja. Joukolla pohdittiin myös esittämisen erilaisia tapoja, elämyksellisyyttä, tekniikan mahdollisuuksia ja myös sitä, mikä suomalaisten tarinassa on tärkeintä.
”Miten kerrotaan kaikki se mitä olet halunnut tietää Suomen historiasta?”
Perusnäyttelyn on tarkoitus kestää aikaa, ja nyt tehtävät valinnat vaikuttavat pitkään. On osattava keskittyä olennaiseen, sillä kaikkea ei voi näyttää ja kertoa. Museon kokoelmissa on noin puoli miljoonaa esinettä. Eli ”on löydettävä hittituotteet”, todettiin keskusteluissa. Keskusteluissa nostettiin esiin myös useita teemoja, jotka antavat suuntaa suunnittelulle. Selviytyminen, Venäjän rajamaana oleminen, suomalaisten suhde luontoon tai viinaan, hyvinvointivaltio, naisen asema, saunominen, yhdistysihmiset tai kuorolaulu nostettiin myös suomalaisuuteen liittyvinä teemoina esiin.
Kutsumalla mukaan keskustelijoita museoalan ulkopuolelta Kansallismuseo sai perusnäyttelyn työkalupakkiinsa tuoreita näkökulmia ja konkreettisia ideoita. Samalla museo avasi ovensa sidosryhmille, joista tulevaisuudessa toivotaan hyvää kumppaniverkostoa museon uudistuvan toiminnan tueksi.
Inspiroiva prosessi on yhtä tärkeä kuin sen tulokset. Kommenttien sekä ideoiden määrä ja monipuolisuus on yllättänyt Kansallismuseon jo tässä vaiheessa. Kansallismuseo jatkaa keskustelua, ja tavoitteena on saada mahdollisimman monen suomalaisen ääni kuulumaan uudistuksen aikana.
Uudistus etenee vaiheittain – perusnäyttelylle haetaan tukijoita
Perusnäyttelyn uudistus etenee vaiheittain ja ensimmäisenä uudistetaan esihistorian näyttely. Näyttely on nyt suunnitteluvaiheessa ja seuraavaksi Kansallismuseo aloittaa yhteistyökumppaneiden ja tukijoiden haun. Pian 100 vuotta täyttävälle Kansallismuseolle ja perusnäyttelyn uudistukselle haetaan 4-5 päätukijaa sekä mediakumppani seuraavan viiden vuoden ajalle.
Lisätietoja:
Elina Anttila, ylijohtaja
[email protected], puh. 0295 33 6131
Minerva Keltanen, näyttelypäällikkö
[email protected], puh. 0295 33 6463
Mikael Neuvonen, markkinointipäällikkö
[email protected] puh. 0295 33 6342
Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki. Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu.
www.kansallismuseo.fi
Kansallismuseo on kaikkien suomalaisten identiteetin pohjapiirros. Ikkuna menneeseen, tähän päivään ja tulevaisuuteen - korvaamaton, lumoava ja yllätyksellinen.
Kansallismuseon museoperheeseen kuuluu yhdeksän museota ja kaksi linnaa - Kansallismuseo, Kulttuurien museo (toiminta jatkuu Kansallismuseossa), Suomen merimuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Louhisaari, Urajärven kartano, Alikartano, Olavinlinna ja Hämeen linna.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1