Kansallinen lottaruokaviikko 18.-24.1.2020

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Lotta Svärd -järjestön perustamisesta. Kuluvan vuoden aikana lottien ja pikkulottien monipuolista huoltotyötä yhteiskuntamme hyväksi tehdään näkyväksi laajalla rintamalla. Tammikuussa katseet suunnataan muonitukseen, kun 18.-24.1. vietetään ”Kansallista lottaruokaviikkoa”. Viikon ruokalista pohjautuu lottien ja 1930-luvun resepteihin ja niissä heijastuvat ympäristöystävällisyys, vastuullisuus ja kotimaisuus. Lottaruokaviikon menu kestää tarkastelun nykyisten ruokatrendien valossa, sillä kaikki ateriat voi helposti toteuttaa myös vegaanisina. 

- Reseptiikan pohjana oli jo tuolloin lähiruoka, aivan käytännön syistä. Paljon kotimaisia kasviksia ja juureksia. Testaamme pula-ajan reseptejä koko ajan kanttiinimme koekeittiössä. Myös kanttiinimme lounaassa on ripaus tuota aikaa, sanoo Tuusulassa sijaitsevan Lottamuseon Kanttiinin vastaava Susanna Hietanen.  

Lottaruokaviikon maanantain ruokaa ei ole valittu. Taustalla on vastuullisuus.

- Mitään ei haaskata, se on lähtökohta. Maanantaina voi tuunata vaikkapa viikonlopulta ylijääneen ruoan. Jokainen kotitalous voi helposti pienentää hävikkiä. Se on ilmastoteko, mutta samalla lottamaista toimintaa, Hietanen toteaa.

Pula-aikana ulkomaisten elintarvikkeiden tuonti väheni tai loppui. Kahvi, sokeri, jauhot ja mausteet olivat kortilla. Niille keksittiin korvikkeita ja vastikkeita. Tämä näkyy lottaruokaviikon ruokalistassa.   

- Lottaruokaviikon lauantain ruoka on uuniohrapuuro, jonka ylijäämästä voi leipoa keksejä. Niiden sekaan voi heittää kuivattuja kotimaisia marjoja, joilla tuolloin korvattiin mantelit ja rusinat. Lisäksi kaikki lottaruokaviikon ateriat voi tehdä lihattomina, kertoo Hietanen, jonka keittiössä kuivatuista tammenterhoista jauhettu kahvinkorvike on testattu ja todettu toimivaksi. Kahvinkorviketta ja -vastiketta on myös myynnissä Lottamuseon Kanttiinin puodissa.

Pula-aika ruokki kekseliäisyyttä

Pula-aikana elintarvikkeiden ja ruoan puute ei johtunut vain rahan puutteesta. Elintarvikkeita ja kulutushyödykkeitä ei ollut. Maaseutu oli ruoan suhteen helpommassa asemassa, koska ruoan tuotantoa oli omasta takaa. Sen sijaan kaupunkilaisten oli hankittava ruokaa joskus varsin kekseliäinkin keinoin.

- Puistoihin tehtiin perunapenkkejä ja monen kerrostalon keittiössä tai kylpyhuoneessa asusti sodan aikana porsas. Sen pitäminen vaati tietenkin luvan, mikä järjestyi helposti, sanoo Lotta Svärd Säätiön viestintäpäällikkö ja kansatieteilijä Miia-Susanna Koski.

Sota-aikana Suomessa toimi Kansanhuoltoministeriö, jonka tehtävänä oli huolehtia elintarvikkeiden riittävyydestä vaikeina aikoina. 
 - Liha ylipäätään oli kotitalouksissa ja ravintoloissa harvinaisuus. Se lietsoi salakuljetusta ja mustaa pörssiä. Tarinan kertoo, että lihaa kuljetettiin muun muassa sairasautoissa tai ruumisarkuissa, Koski kertoo.

Kansallinen Lottaruokaviikko 18.-24.1.2021.

Ruokalista

Ma 18.1. Avoin eli kotitalouden viikonlopulta ylijäänyt ruoka

Ti 19.1. Tomaattilipstikkakeitto – jatkojalostus jauhelihakastike

Ke 20.1. Kaalipata (lihaton ja lihallinen versio)

To 21.1. Hernerokka (pakastus) ja pullavanukas

Pe 22.1. Pinaattilaatikko – jatkojalostus eväspiirakka

La 23.1. Uuniohrapuuro ja Muolaan marjakiisseli – jatkojalostus leipä ja keksit

Su 24.1. Kahden kalan keitto – jatkojalostus kalapiirakka

Lounasta on tarjolla Tuusulan Lottamuseon kanttiinissa 19.-24.1.2021 klo 11–14 (suljettu maanantaisin).

Lottaruokaviikon reseptit:

https://www.nostalgisetnaiset.fi/

https://www.facebook.com/lottamuseo 

https://www.instagram.com/lottakanttiini/Pula-ajan reseptejä ja muut vinkit: https://www.nostalgisetnaiset.fi/

Kuvat: Lottamuseon kokoelma.

Lisätiedot: 

Susanna Hietanen, Lottamuseon Kanttiinin vastaava, p. 045 8780 550, susanna.hietanen@lottamuseo.fi
Miia-Susanna Koski, viestintäpäällikkö, p. 050 310 0750, miia.susanna.koski@lottasaatio.fi
Lottamuseo Syväranta, Lottamuseo, Rantatie 39, 04310 Tuusula, museo p. 09 274 1077, kahvila p. 09 274 1740, sähköposti: info@lottamuseo.fi , www.facebook.com/lottamuseo