Ägräs Distillery on käsityöläistislaamo Fiskarsin Ruukista. Toiminta ruukin vanhassa veitsitehtaassa aloitettiin vuonna 2016 onnistuneen joukkorahoituskampanjan siivittämänä. Mutta keitä me oikein olemme?
Tislaamovisio käynnistyi aikoinaan Ägräs Distilleryn seinän takana toimivan Fiskarsin Panimon perustajan Jari Leinosen älynväläyksestä, vai pitäisikö sanoa harmituksesta. Toivottu olut ei aina onnistu, jolloin olutta joutuu hävittämään. Ja sekös pienyrittäjää harmittaa. Joten… Mitä jos sen tislaisi bierbrandiksi? Ajatus jäi hautumaan, kunnes silloiselta Fiskarsin Panimon panimomestari Tomi Purhoselta kysyttiin "Osaatko tislata?", johon vastaus oli "Osaanhan mie.", ja ydinporukka kutsuttiin kokoon. Visiona oli luoda Suomen luontoa kunnioittavia käsityöläistisleitä, jota maailma ei vielä ollut nähnyt. Pehmeitä, Suomen puhtaan luonnon antimista luotuja, salonkikelpoisia tuotteita hillittyyn nautiskeluun. Bierbrandin sijaan ensimmäisiksi tuotteiksi valikoitui gini ja Suomessa hieman erikoisempi tuttavuus, akvaviitti. Koska mikä sen parempi, kuin uida vastavirtaan ja talloa omat polkunsa? Viskituotantokin suunniteltiin.
Ägräs Distillery syntyi. Nimi on hankala ja kirjoitetaan usein väärin. Nimen voi myös ääntää monella tavalla. Miksi siis Ägräs? Onko se paikkakunta vai jokin suomenruotsalaisten keksimä kultti? Ei ja ei. Nimi löytyy Mikael Agricolan vuonna 1551 ilmestyneestä Dauidin Psalttarin esipuheesta, jossa käsitellään suomalaisia muinaisjumalia. Äkräs nimenomaan kasvillisuuden haltijana. Alkuperäinen kirjoitusasu on Egres, joka suomalaisen kansansuussa silloin kääntyi Äkräkseksi. Kultainen keskitie oli siis Ägräs. Koska vastavirta ja omat polut.
Visiota tukemaan aloitettiin joukkorahoitus, joka ylimerkittiin. Näin alkoi Suomen ensimmäisen joukkorahoitetun tislaamoyrityksen taival. Fiskarsin vanhassa veitsitehtaassa Peltorivillä, Fiskarsin joen varressa alkoi remontti ja visio muuttui konkretiaksi, kun tislaamon vierelle visioitu maisteluhuone Ägräs Distillery Tap Room alkoi hahmottumaan. Tomi Purhonen sai pestin päätislaajana ja hortoilu lähimetsissä ja -niityillä alkoi. Tislain tilattiin ensimmäisen joukkorahoituksen mentyä nappiin ja tappiin. Reseptiikka oli selvillä, mutta tislaimesta oli saatava vielä kaikki mehut irti. Alkoi tuunaus ja puunaus, kokeilu, virheet ja onnistumiset. Tomin motto "Raaka-aineita ei tarvita paria- kolmeakymmentä loistavan maun saavuttamiseksi." kantoi hedelmää, ja syntyi ensimmäiset tisleet. Tavoitteena oli tuoda raaka-aineiden parhaat puolet esiin. Raaka-aineiksi eri tuotteisiin valikoitui muun muassa kotimainen katajanmarja, erittäin monipuolinen väinönputki, puna-apila ja kumina lähipelloilta.
Ägräs Distillery on tosiaan nimetty kasvillisuuden jumalan mukaan, joten yritys keskittyy nimellensä uskollisena mahdollisimman paljon Suomen luontoon ja lähialueilta löytyviin raaka-aineisiin. Raaka-aineita maseroidaan pitkään, jonka jälkeen kokonaisuus tislataan tarkassa valvonnassa, käsintehdyssä saksalaisessa aromitislaimessa.
Niin kultaisia, hopeisia, kuin pronssisia pystejä saavuttaneet pehmeät käsityöläistisleet eroavat edukseen kilpailusta. Muun muassa World Gin Awards 2018 kilpailussa Ägräs Gin valittiin Suomen parhaaksi London Dry giniksi ja arvostetussa Destille Berlin tapahtumassa Ägräs Distilleryn molemmat ginit: Ägräs Gin ja Ägräs Abloom Gin saivat kahdessa eri ginisarjassa hopeaa. Ägräs Gin on myös saavuttanut hopeaa Gin & Tonic -sarjassa arvostetussa IWSC:ssä.
Apteekkarimainen pullo on saanut inspiraationsa entisen apteekkarin, myöhemmin vuorineuvoksen ja ruukkipatruunan Johan von Julinin mukaan, joka vuonna 1821 osti Fiskarsin Ruukin ja perusti muun muassa ensimmäisen hienotaostehtaan kylään. Perusti hän myös aikoinaan ensimmäisen koulun Fiskarsiin. Yrityksen logo mielletään usein armeijaan, mutta tosiasiassa se juontaa juurensa tislaamon seinän takana toimineeseen auratehtaaseen. Kirjasintyyppi on nimittäin lainattu Suomen suosituimmasta aurasta, Fiskarsin kympistä.
Fiskarsin Ruukin monisatavuotinen historia on asia, jota mielellään nostamme esiin ulkomailla. On hienompaa kertoa, että olemme 600 asukkaan historiallisesti teollisuuden kannalta merkittävästä kylästä ja nykyisin taiteen kehdosta, kuin yleisesti vain 'puhtaasta Suomesta'. Jääpähän jotain mieleen.
Yksinkertaista designia huokuvat pullot keskittyvät tuotteeseen, eli olennaiseen. Suomen lisäksi Pohjoismaiden jakelusta on sovittu hiljattain, sekä ensimmäiset Saksan tilaukset ovat lähteneet.
Omien polkujen tallaaminen tulee puheenaiheeksi, kun nostamme näkemyksemme Long Drinkistä pöydälle. Maailman ensimmäinen akvaviittipohjainen nokkoslonkero; Ägräs Long Drink Nordic Nettle. Tuotekehityksen alkuvaiheessa ulkopuolisilta kuultua: "Olisihan tuo ollut viisaampi tehdä turvallisemmin. Kai tästä joku tykkää. Miksi akvaviittia? Hyi." Niin, mutta onhan se hienoa tehdä rohkeasti jotain aivan uutta. Tuote on nostettu pariinkin otteeseen niin Iltalehden, kuin Helsingin Sanomien top 3 lonkerona. Tuotetta tarjoiltiin muun muassa Virossa Suomen suurlähetystön 100 vuotis-itsenäisyyspäivävastaanotolla ja ensimmäinen lavallinen tavaraa on lähtenyt Australiaan. Nousi se myös Alkon vakiovalikoimaan hiljattain. Lonkeron sijaan kutsumme tuotetta itse Änkeröksi.
Aiemmin mainittu Ägräs Abloom Gin on rajatun erän hienostuneen kukkaisa, mutta rapea uuden tyylin gini. Katajanmarjan lisäksi kiinanruususta eli hibiskuksesta ja hunajasta makuja ammentavassa ginissä kiteytyy Fiskarsin Ruukki niin etiketissä, kuin tuotteessa. Päältä kaunis ja kukkainen ja pinnan alla piilee rautaruukin historiaa. Ensimmäinen erä oli vain 1680 pullon käsin numeroitu erikoiserä.
Viskituotanto porskuttaa ja ensimmäiset viskit ovat valmiina vuonna 2020. Niitä odotellessa ja lisää tislatessa. Cocktailtrendeillä ratsastava Ägräs Akvavit on löytänyt tiensä monen monelle cocktaillistalle sen moniulotteisuuden ansiosta. Ammattilaisten kouluttamisen myötä yhä enempi herää akvaviitin cocktailmahdollisuuksiin.
Tislaamotoimintaan ja tuotteisiin pääsee tutustumaan kädestä pitäen Fiskarsin piilotetuimmassa tislaamobaarissa, idyllisessä Ägräs Distillery Tap Roomissa Peltorivi 7:ssä. Täällä pääsee aika ajoin tapaamaan päätislaaja Tomi Purhosta, brändistä vastaavaa Fred Karlssonia ja tietenkin Tap Roomin omaa Jenni Danielssonia ja Chia Näsmania. Eetu Topo on omiaan tuomaan Ägräksen tarinaa ja tuotteita esiin brändilähettiläänä.
Tap Roomissa ylläpidetään myös Fiskarsin taiteilijoista koostuvan ONOMAn säännöllisesti vaihtuvaa taidegalleriaa, sekä järjestetään kierroksia ja tarjoillaan villiyrtticocktaileja Ägräs Distilleryn tuotteista. Tarjolla on tietenkin ruukin muiden alkoholivalmistajien tuotteet Fiskarsin Panimon oluet ja Kuura Ciderin siiderit. Tap Room on auki toukokuussa lauantaisin 12-22.
Entä se bierbrand, eli tislattu olut? Sekin on syntynyt ja päätynyt jakeluun. Fiskarsin Panimon tuottama, Ägräs Distilleryllä tislattu Fiskars Bierbrand on elossa ja voi hyvin. Jatkamme vastavirtaan kahlaamista ja omien polkujemme tallailua. Saa liittyä seuraan.
Ägräs Fred Karlsson Tomi Purhonen.jpg
Koko: 0,69 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2083x1051Ägräs Fred Karlsson Tomi Purhonen.jpg
Koko: 0,69 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2083x1051Meillä on jotain, jota muualla maailmassa ei ole - valtava ja puhdas suomalainen luonto, täynnä mauiltaan ja tuoksuiltaan voimakkaita yrttejä, jotka ovat osa tuotteitamme, antaen näille ennenkokemattomat luonteet.
Ägräs Gin valittiin Suomen parhaaksi London Dry Giniksi World Gin Awards 2018 kilpailussa. Ägräs Ginin ja Ägräs Abloom Ginin lisäksi tislaamo tuottaa Ägräs Akvavitia ja akvaviittivallankumousta tekevää Ägräs Long Drink Nordic Nettleä, maailman ensimmäistä akvaviittipohjaista nokkoslonkeroa.
Tislaamon yhteydessä Peltorivillä Fiskarsissa on maisteluhuone eli Tap Room, jossa voi tutustua tislaamotoimintaan, sekä Fiskarsin muiden artesaanijuomatuottajien tuotteisiin.
Lisätietoja:
Fred Karlsson
[email protected]
+358440679025
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1