Eteläkarjalainen identiteetti - Etelä-Karjalan maakuntahistoriaan liittyvä seminaari 11.3.2017

Etelä-Karjalan maakuntahistorian toteuttaminen käynnistettiin marraskuussa 2015 Etelä-Karjalan maakuntahallituksen päätöksellä. Tutkimustuloksia avataan jo kirjoittamisen aikana Etelä-Karjalan museon kanssa yhteistyössä järjestettävissä seminaareissa, joiden yhteydessä kerätään myös kommentteja ja ideoita museon perusnäyttelyn uudistamiseen.

Toisen seminaarin teemana on eteläkarjalaisuus ja seminaarissa on kolme puhujaa. Mikko Kohvakka kertoo siitä millaisia olivat eteläkarjalaisten näkemykset ihanne asuinympäristöstä 1990-luvun alussa.  Kristiina Korjonen-Kuusipuro puhuu luontosuhteesta eteläkarjalaisen identiteetin perustana ja Ossi Kokko hahmottelee eteläkarjalaista murreidentiteettiä.

Maksuton seminaari pidetään Etelä-Karjalan museossa, Kristiinankatu 15, lauantaina 11.3. klo 13 -15

Etelä-Karjalan maakunnallinen identiteetti ja sen muodostumiseen johtaneet prosessit ovat erittäin kiinnostava tutkimusaihe. Maakunta oli pitkään Viipurin vaikutuspiirissä, mutta toisen maailmansodan seurauksena syntynyt uusi valtakunnan raja katkaisi nämä siteet. Tämän seurauksena Etelä-Karjalan maakunnallinen identiteetti joutui murrokseen ja muuttui. Etelä-Karjala on ollut vuosisatojen ajan rajamaa, jonka kautta sodat ja sotajoukot ovat kulkeneet. Toisaalta rajaseutu on ollut aina kulttuuristen kohtaamisten ja vuorovaikutuksen alue, mikä näkyy Etelä-Karjalan historiassa ja Etelä-Karjalassa edelleen.

Etelä-Karjalan maakuntahistoriahanketta toteutetaan dosentti, FT Jyrki Paaskosken tekemän suunnitelman mukaisesti ja hän toimii Etelä-Karjalan historian päätoimittajana.  Teosparin ensimmäinen osa valmistuu marraskuussa 2018 ja toinen vuotta myöhemmin. Tutkimuksen lähtökohtana ovat uutta luovat ja tuoreet tutkimusnäkökulmat. Ne haastavat vanhaa historiakuvaa ja periodisointia sekä johtavat parhaimmillaan uusiin tulkintoihin, joilla on yleisempää historiatieteellistä merkitystä. Kullekin ajanjaksolle on valittu sellaiset tutkijat, jotka pystyvät käsittelemään laajasti ajanjaksonsa yleisiä ja erityisiä ilmiöitä. Valtaosalla tutkijoista on ennestään kytköksiä maakuntaan joko kotiseutuna, tutkimuskohteena tai muiden työtehtävien kautta.

Lisätietoja
Riina Nurmio
Amanuenssi
Alueellinen museotyö ja yleisötyö
Etelä-Karjalan museo
riina.nurmio@lappeenranta.fi
Puh. 040 563 1898