Etelä-Karjalassa linjattiin yhteiset tavoitteet hallituskaudelle 2023–27

Etelä-Karjalan kansanedustajat, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit, Etelä-Karjalan hyvinvointialue sekä Etelä-Karjalan liitto hakivat kokoontumisessaan 16.1.2023 yhteisiä askelmerkkejä maakunnan tavoitteista hallituskaudelle 2023–27.

”Yhteinen tapaaminen osoitti jälleen, kuinka hyvä yhteisten tekemisen henki ja yksituumaisuus edunvalvontatavoitteista maakunnassa vallitsee. Yhtenäisyys on iso vahvuus, kun viestiä uutta hallitusohjelmaa varten viedään”, maakuntajohtaja Satu Sikanen painottaa.

Etelä-Karjalan pääviesti maan hallitustyöhön on, että rajaseudun elinvoiman vahvistaminen ei ole vain aluepolitiikkaa, vaan koko Suomen turvallisuuskysymys. Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Etelä-Karjala tulee olemaan paljon vartijana EU:n ja Naton itärajalla. Vahvan rajan lisäksi Suomi tarvitsee vahvan rajaseudun.

Suomen nykyinen hallitus on kohdentanut resursseja rajaturvallisuuteen ja linjannut myös erityisistä toimista itäisen Suomen elinvoiman kehittämiseksi. Etelä-Karjalassa odotetaan, että tämä tahtotila jatkuu myös seuraavalla hallituskaudella ja näkyy investointeina Suomelle lisäarvoa tuoviin hankkeisiin. Näitä ovat erityisesti kaksoisraiteen rakentaminen Luumäen ja Joutsenon välille parantamaan Karjalan radan välityskykyä sekä Imatran erä- ja luontokulttuurimuseon perustaminen vahvistamaan luontoon, vesistöön ja kulttuuriin nojaavaa matkailua.

Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä teollisuuden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Muun muassa uusia, puhtaita energiaratkaisuja ja -tuotantoa on vauhditettava korvaamaan puuttuvaa tuulivoimaa. Energia-asiat ovat vahvasti esillä sekä Etelä-Karjalan liiton että Lappeenrannan kaupungin tavoitteissa.

Uudelle, kestävälle liiketoiminnalle on luotava olosuhteita esimerkiksi vahvistamalla monialaista LUT-yliopistoa sekä LAB-ammattikorkeakoulua ja resursoimalla toisen asteen ammatillista koulutusta. Itä- ja Kaakkois-Suomeen halutaan rakentaa vetylaakso, jossa hyödynnetään hiilivetytalouden mahdollisuudet. Suoria liikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja Eurooppaan tarvitaan: nopean itäradan suunnittelua on jatkettava ja Lappeenrannan lentokentän toimintaedellytykset halutaan turvata.

Rajamaakunnan erityispiirteet heijastuvat myös Etelä-Karjalan hyvinvointialueen toimintaan, mikä tulee huomioida myös sen rahoituksessa. Muun muassa Saimaan kanavan pelastustoiminta vuokra-alueineen kuuluu Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle, mutta sille ei ole toistaiseksi osoitettu erillistä rahoitusta.

Etelä-Karjalan tavoitteena on myös, että Kaakkois-Suomen asema aluepolitiikassa muutetaan. Venäjään rajoittuvat maakunnat tulee nostaa kaikissa EU- ja kansallisissa kehittämisvälineissä samaan kategoriaan ja samojen kehittämisvälineiden piiriin Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kanssa.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Satu Sikanen, [email protected], p. 0400 661 318