Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kotimaa » Ensimmäinen Itämeren tosiaikainen jääkartta tehtiin sata vuotta sitten

Ilmatieteen laitos

Ensimmäinen Itämeren tosiaikainen jääkartta tehtiin sata vuotta sitten

Tiedote.
Julkaistu: 09.03.2015 klo 13:15
Julkaisija: Ilmatieteen laitos

Maaliskuussa tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomessa aloitettiin viikoittainen Itämeren jääkartoitus. Päivittäin kartta on julkaistu vuodesta 1994 lähtien. Satelliitit ovat mullistaneet jäätilanteen
reaaliaikaisen seurannan.

”Jäätietojen kerääminen aloitettiin Suomessa 1800-luvun puolivälissä ilmastollisten tutkimusten yhteydessä. 1900-luvun alkuun saavuttaessa jäähavaintoja tehtiin säännöllisesti pitkin rannikkoa, mutta tiedot analysoitiin kuukausia jälkikäteen. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen muutti tilanteen. Sota-aikana alukset tarvitsivat nopeasti luotettavia jäätietoja. Ensimmäinen tosiaikainen viikkojääkartta julkaistiin 12.3.1915. Radiossa jäätiedotus alkoi vuonna 1927”, Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio luettelee.

Lentotiedustelu jääseurannan apuna yleistyi toisen maailmansodan aikana ja jatkui 90-luvulle saakka. Tämän jälkeen otettiin käyttöön luotettavaa tietoa tarjoavat tutkasatelliittikuvat. Satelliittikuvien lisäksi tietolähteitä ovat kotimainen sääpalvelu, jäätutkimus, muiden maiden meteorologiset laitokset sekä merenkulun toimijat.

Uuden ajan Sentinel-satelliitit erikoistuneet merijään havaitsemiseen

Täksi talveksi jääpalvelu on saanut käyttöönsä ensimmäistä kertaa Sentinel-1 -satelliitin kuvat, jotka tuovat tietoa jään peittävyydestä ja ominaisuuksista. Sentinel 1A-satelliitin voidaan hyvällä syyllä sanoa avaavan uuden aikakauden satelliittien kehityksessä. ”Sääsatelliitit ovat toimineet Sentinel-satelliittien esikuvana, sillä niillä voidaan lähes reaaliaikaisesti havainnoida meriä ja jäätiköitä. Sentinelin kuvat ovat käytettävissä noin puolen tunnin sisällä siitä, kun satelliitti on tehnyt mittaukset tietyltä paikalta”, tutkimuspäällikkö Jyri Heilimo kertoo.

Sentinel 1A koostuu lähes kokonaan SAR-tutkasta (Synthetic Aperture Radar), jonka merkittävin hyöty on se, että kohdealuetta voidaan kuvata kaikissa sääolosuhteissa ja auringon valaistuksesta riippumatta. Sentinel1A-satelliitti on ensimmäinen Euroopan avaruusjärjestön ESAn kehittämästä sarjasta kaukokartoitussatelliitteja, jotka tulevat tuottamaan lähivuosina ennennäkemättömän määrän mittauksia ja tarkkoja satelliittikuvia.

Ilmatieteen laitos on hiljattain allekirjoittanut Suomen edustajana maasopimuksen Euroopan avaruusjärjestö ESAn kanssa.  Sopimus mahdollistaa Sentinel1A-satelliitin datan vastaanoton Sodankylässä. Dataa saadaan suoraan satelliitista Itämeren, Pohjoismaiden, Pohjois-Saksan ja Barentsinmeren alueilta. Vuonna 2016 laukaistavan Sentinel 1B:n kanssa satelliitit voivat yhdessä kuvata kiinnostavia alueita tehokkaammin kuin koskaan aiemmin.

Jäätilanteen arviointi mahdollistaa talvimerenkulun

Talvimerenkulun mahdollistaa vain luotettava jäätilanteen arviointi, mitä varten Jääpalvelu tarvitsee satelliittikuvia Itämeren jääpeitteisiltä alueilta talvikaudella päivittäin. Kuvista saatu informaatio julkaistaan Itämeren jäätilanteesta kertovana jääkarttana, jollaista ei tässä muodossa tehdä missään muualla. 

Nykyään Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu seuraa tilannetta Itämerellä joka päivä jäätalven ajan. Jäätyminen alkoi tänä talvena marraskuun puolivälissä Perämereltä, jonne ensimmäinen jäänmurtaja lähti joulun aikaan. Laajimmillaan jäätä on tähän mennessä ollut 23.1. runsaan 50 000 km² alueella. Helmikuun puolivälissä jäätä oli noin 35 000 km² Suomenlahden itä- ja Perämeren pohjoisosassa.  Jäät olivat tavanomaista ohuempia ja osittain jo keväisen tummia.  ”Talvesta näyttää muodostuvan kokonaisuudessaan leuto. Ennätyksiä jään vähäisyydessä ei rikota, enintään varhaisimman katoamisen ennätys saatetaan tehdä”, jääasiantuntija Jouni Vainio arvioi.

Satelliitit paljastava myös Arktiset jääalueilla tapahtuvat muutokset 

Satelliitit ovat tehneet myös mahdolliseksi tarkkailla Arktisen merijään peittoa, paksuutta ja tilavuuden muutoksia koko alueen laajuudelta. Koillis- ja Luoteisväylät avautuivat satelliittiseurannan aikakaudella ensimmäistä kertaa samanaikaisesti vuonna 2007.  Vuoden 2012 syyskuussa kuvista nähtiin, että merijään laajuus saavutti kaikkien aikojen pienimmän arvon, 3,41 miljoonaa neliökilometriä.

Lisätietoja:

Jääkartta ja jäätiedot: Jääasiantuntija Jouni Vainio, puh. 041 501 5359, jouni.vainio@fmi.fi

Sentinel 1: tutkimuspäällikkö Jyri Heilimo, puh. 050 568 0802, jyri.heilimo@fmi.fi

Arktiset merialueet: yksikön päällikkö Jari Haapala, puh. 040 757 3621, jari.haapala@fmi.fi

Tuorein jääkartta: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liitetiedostot

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

Toimittajapalvelua myös Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, puh. 050 530 3871, viestinta@fmi.fi

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs