Eläkeliiton kuntavaaliteesit haastavat miettimään osallisuutta

Huhtikuussa Suomen kuntiin valitaan jälleen vaaleilla iso joukko valtuutettuja, jotka saavat sote- ja maakuntauudistusten myötä johdettavakseen aivan uudenlaisia kuntia. Kuntien tehtävät uudistuvat ja kunnallisilta luottamushenkilöiltäkin edellytetään uudenlaisia ajatuksia ja näkökulmia oman kunnan kehittämiseen ja kuntalaisten hyvän tulevaisuuden turvaamiseen.

Päätöksentekijöinä tulevien valtuutettujen ja muiden kuntavaalien myötä valittavien luottamushenkilöiden tulee huomioida päätöstensä vaikutukset erilaisten ihmisten arkeen. Suomi ja Suomen kunnat ikääntyy kovaa vauhtia.

Kunnilla on tulevaisuudessakin vastuullaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tähän tehtävään kunnissa on valmistauduttava jo nyt.

Eläkeliitto haluaa muistuttaa, että ikääntyneiden tarpeet huomioivat esteettömät kulttuuri-, koulutus-  ja liikuntapalvelut sekä joukkoliikenne ja kaavoitus ovat keskeisiä tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa ikääntyneiden kuntalaisten hyvinvointiin.

Valmistauduttaessa vuoden 2017 kuntavaaleihin, on tärkeätä haastaa ehdokkaat pohtimaan myös sitä, miten ikääntyvien kuntalaisten osallisuutta ja ja kuulluksi tulemisen mahdollisuuksia voidaan vahvistaa. Eläkeliitto pitää tärkeänä, että kuntavaalikeskusteluissa ympäri maata käydään rakentavaa keskustelua yli sukupolvirajojen.

1. Kunnallisten vanhusneuvostojen toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja niiden yhteys maakunnallisiin vanhusneuvostoihin varmistettava
   Lakisääteisten kunnallisten vanhusneuvostojen rooli määritellään sote- ja maakuntauudistuksen myötä uudelleen. Kunnallisille vanhusneuvostoille on turvattava jatkossakin riittävät resurssit ikääntyneiden kuntalaisten äänen vahvistamiseen. Kunnalliset vanhusneuvostot ovat se linkki, jota kautta sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävien ikäihmisten ääni kanavoidaan maakunnalliselle tasolle.
   
   
2. Ikääntyneiden kuntalaisten tarpeet on huomioitava kulttuuri-, koulutus- ja liikuntapalveluiden kehittämisessä
   Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu oikeus itsensä kehittämiseen. Kulttuuri-, ja liikuntaharrastukset sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuudet lisäävät ikääntyvien toimintakykyä, terveyttä ja elämänlaatua. Kunnallisia kulttuuri-, koulutus- ja liikuntapalveluita kehitettäessä on muistettava ikäihmisten tarpeet. Panostukset liikuntaan ja kulttuuriin ovat mitä parhainta terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.
   
   
3. Kaavoituksessa ja asuntotuotannossa muistettava esteettömyys ja muu ikäystävällinen suunnittelu - näin turvataan ikääntyneiden monimuotoiset asumisen tarpeet
   Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kunnan kaikille toimialoille. Suomi ikääntyy kovaa vauhtia. Vuonna 2030 Suomessa on yli 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Heidän hyvinvointiinsa ja toimintakykyynsä voidaan vaikuttaa maakunnallisten sote-palveluiden lisäksi myös kaavoituksella ja esteettömällä asuntotuotannolla.
   
   
4. Kuntien toimitilat saatava maksutta kansalaisjärjestöjen käyttöön - Ilman tiloja ei ole toimintaa.
   Juhlapuheissa ja kyselytutkimuksissa Suomen kunnat ovat ilmoittaneet suhtautuvansa myönteisesti yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa. Yhdistysten vapaaehtoistoiminnan arvo hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on kiistatonta. Helpointa ja vaikuttavinta kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan tukemista olisi kuntien toimitilojen antaminen maksutta kansalaisjärjestöjen käyttöön.