A-klinikkasäätiö: C-hepatiitti otettava vakavasti Suomessa

Suomen C-hepatiittistrategia (2017–2019) tähtää uusien C-hepatiittitartuntojen ehkäisemiseen ja C-hepatiitin hoidon edistämiseen. Strategia painottaa tietoisuuden lisäämistä C-hepatiitin tarttumisesta, mahdollisuuksia saada huumeiden käyttövälineet vaihdettua ja opioidikorvaushoidon parempaa tarjontaa. C-hepatiitin torjuntatoimet tulee suunnata ensisijaisesti riskiryhmiin eli ruiskuhuumeiden käyttäjiin ja vankeihin. 
 
C-hepatiittistrategiassa tuodaan esiin, että uuden sukupolven lääkkeet mahdollistavat kaikkien C-hepatiittiviruksen kantajien hoidon maksavaurion asteesta ja mahdollisesta päihteidenkäytöstä riippumatta. Samalla voidaan ehkäistä uusia tartuntoja ja vähentää tautitaakkaa. 
 
C-hepatiitti pitää ottaa Suomessa vakavasti ja ryhtyä C-hepatiittistrategian mukaisiin toimiin, A-klinikkasäätiö vaatii. Ruiskuhuumeita käyttävistä neljäsosa on saanut C-hepatiittitartunnan kahden vuoden kuluessa huumeiden pistokäytön aloittamisesta. Vangeista virustartunta on vähintään puolella. Tämän vuoksi ennaltaehkäisyyn ja terveysneuvontapalveluiden saatavuuteen on panostettava kaikkialla Suomessa. 
 
Tartuntatautilaki on vuodesta 2004 lähtien velvoittanut kuntia järjestämään ruiskuhuumeita käyttäville terveysneuvontaa ja käyttövälineiden vaihtoa. Toimista huolimatta uusien C-hepatiittitartuntojen määrää ei ole saatu kääntymään laskuun. 
 
”C-hepatiitti leimaa ihmisiä hyvin vahvasti ja vaikuttaa heidän elämäänsä rankalla tavalla. Vaikka huumeidenkäytöstä pääsisi eroon, C-hepatiitti on usein se viimeinen stigma, joka ihmiseen jää”, sanoo A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki. 
 
A-klinikkasäätiön Street-hankkeessa tehtiin viime kesänä C-hepatiittivasta-ainetestejä yli 400 ihmiselle katuoloissa Helsingissä. Lähes kaikki testitilanteissa kohdatut huumeita piikittämällä käyttävät ihmiset toivat esiin pettymyksensä siitä, että he eivät pääse C-hepatiittihoitoon, koska he käyttävät päihteitä. Siksi myös C-hepatiittitartuntaan suhtauduttiin välinpitämättömästi, ikään kuin mitään ei olisi tehtävissä. 
 
C-hepatiittiin on liitetty kaikkiaan yli 40 muuta somaattista sairautta. Tartunta saadaan tyypillisesti nuorena ja se saattaa olla edennyt maksakirroosivaiheeseen jo nelikymppisellä. 
 
”Ongelma on, että vakavista maksavaurioista kärsivistä jopa 85 prosenttia jää ilman hoitoa päihdehistorian takia. Saatetaan edellyttää esimerkiksi kahden vuoden päihteettömyyttä, vaikka ihmisellä on jo monenlaista terveydellistä haittaa. Lisäksi hoitoon pääsy vaihtelee hyvin paljon riippuen siitä, missä päin Suomea satut asumaan. Tilanne on erittäin epätasa-arvoinen”, Kaarlo Simojoki sanoo. 
 
Suomen C-hepatiittitilanne vaatii enemmän tutkimusta etenkin päihdekäyttäjien terveydentilasta. Lisää tietoa kaivataan myös C-hepatiitin esiintyvyydestä ja Suomeen sopivista hoitomalleista. 
 
Lisätietoa:
 
Kaarlo Simojoki, johtava ylilääkäri, A-klinikkasäätiö, p. 040 5731 083, etunimi.sukunimi(at)a-klinikka.fi