Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kiinteistöt » Vesakosta metsäpuutarhaksi

Vesakosta metsäpuutarhaksi

Tiedote.
Julkaistu: 30.06.2016 klo 08:42
Julkaisija: Puutarhaliitto ry

Nyt on aika kunnostaa mökin metsäpuutarhaa

 

Keskikesä on parasta aikaa muokata puutarhan tai kesämökin ympäristöä metsäpuutarhaksi. Tyypillistä suomalaiselle metsälle on se, että se kasvaa umpeen sekametsänä, jolloin sen koriste- ja käyttöarvo heikkenevät. Usein hoidetun pihan ja metsän raja muodostuu turhan jyrkäksi, joten sitä on hyvä pehmentää hoitotoimenpitein.

Vesakot veks

Metsäpuutarhan perustaminen aloitetaan vesakoiden raivauksella, mikä on hauskaa ja hyödyllistä kesälomapuuhaa. Heinäkuu on parasta aikaa, sillä alkukesän kasvu on nyt helposti poistettavissa esimerkiksi raivaussahalla tai puutarhaleikkureilla. Metsänhoito käy myös sopivasta kuntoilusta ja irrottaa tehokkaasti ajatukset arjen stresseistä, kertoo Timo Taulavuori Puutarhaliitosta.

Myös puustoa on hyvä karsia, sillä miellyttävän metsäpuutarhan ajatuksena on se, että valoa siivilöityy riittävästi puiden latvusten lomasta maahan asti, jolloin aluskasvillisuutta voi monipuolistaa. Puita karsitaan niin, että kasvillisuus on vaihtelevaa iän ja lajien puolesta. Samalla uusille kasveille syntyy riittävästi elintilaa. Parhaimmillaan metsäpuutarhan raja muuttuu lähes huomaamatta hoidetusta puutarhasta luonnonmukaiseen metsään.

Neljä eri kerrosta

Hoidettu metsäpuutarha koostuu neljästä hyvinvoivasta kerroksesta: puista ja niiden latvuksista, pensaista, maanpeitekasveista ja maaperästä, jossa on polkuja, kariketta, kiviä sekä sammalia että jäkäliä. Metsään voi jättää huoletta kantoja, kelottuvia puita ja kasoja, joissa myös erilaiset eläimet viihtyvät.

Metsäpuutarhaa rakennetaan aina monimuotoisen luonnon ehdoilla, joten ensimmäisenä on tärkeää tunnistaa metsätyyppi, jota rikastutetaan. Suomessa tyypilliset metsätyypit ovat kuivat puolukkaiset kangasmetsät, rehevät mustikkaiset sekametsät ja harvinaisemmat lehtomaiset lehtimetsät. Jokainen niistä muuttuu kohtalaisen pienin muutoksin viihtyisäksi ja monipuoliseksi puutarhametsäksi.

Ei nurmikkoa metsään

Latvuskasvien ja vesakoiden karsimisen jälkeen on hyvä miettiä metsään mahdolliset kulkuväylät ja viihtyisät aukiot. Yleensä metsäpuutarhan maapohjaa ei muuteta muuten kuin istutusryhmien osalta, joihin lisätään multaa. Suurin virhe on tuoda metsään multakerros ja kylvää siihen huonosti viihtyvä nurmikko.  Jos maapohjaa pitää kunnostaa esimerkiksi rakennustöiden jälkeen, kannattaa siihen siirtää kunttaa eli metsäpohjaa.

Kauneimmillaan metsäpuutarha on, kun se rajautuu pihaan erilaisten pensaiden ja perennaistutusten avulla. Myös niissä suositaan luonnonmukaisia lajeja. Pensaista metsään sopivat muun muassa näsiä, kuusama, pähkinäpensas ja sorvarinpensas. Esimerkiksi hemlokit ovat hyviä havukasveja metsän reunalle. Alppiruusut ja atsaleat sopivat puolestaan hyvin havumetsän pensaiksi. Luonnon pohjakasvillisuutta voi siirtää maanomistajan luvalla, mutta myytävä kuntta on varmin vaihtoehto isoille alojen maastouttamiseen.

Upeita köynnöksiä ja marjakasveja

Erilaiset ruohot, saniaiset, matalat laakahavut, monet marjakasvit ja kielot ovat hienoja pohjakasveja. Köynnösten avulla metsään saa loihdittua eksotiikkaa, jolloin pienikukalliset kärhöt, köynnöshortensiat ja laikkuköynnökset voi ohjata tukien avulla kiipeilemään puiden rungoille. Paikallisesta taimistosta tai puutarhasuunnittelijalta kannattaa kysyä hyviä ja omalle alueelle sopivia vaihtoehtoja.

Näyttävässä metsäpuutarhassa on puuarboretumin piirteitä. Sinne istutetaan luonnonpuiden joukkoon harvinaisempia puulajeja ja uusia tyyppejä vanhoista tutuista kasveista. Pylväsmuodot ovat näyttäviä ja esimerkiksi kapea serbiankuusi sulautuu hyvin suomalaiseen maisemaan. Pihlajista ja vaahteroista on myynnissä lukuisa joukko erilaisia muotoja, joita kannattaa ehdottomasti kokeilla. Samoin kotimaisia havukasvilajeja kuten katajan, kuusen ja männyn erikoismuotoja voi istuttaa metsän osaksi. Usein nämä kasvit ovat muistoja myös seuraaville sukupolville.

Metsäpuutarha on paikka, jossa on hienoa seurata kasvien kasvua eri vuodenaikoina ja rentoutua. Vuosittainen hoito on kohtalaisen helppoa. Nuoria taimia on hyvä kastella ja suojata ensimmäisinä vuosina.  Usein myös uusiutuvaa vesakkoa ja heiniä joudutaan karsimaan, kun valoa tulee aikaisempaa runsaammin maahan asti.

Lisätietoja: Puutarha-agronomi Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, 040-7453005, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

 

Liitteenä:

 

Kuvat 1.  Mustilan arboretumissa on ”testattavana” laaja valikoima pieniä havukasveja, jotka sopivat metsäpuutarhaan. (Timo Taulavuori)

 

Kuva 2. Metsäpuutarhaan sopivat monenlaiset kasvit. Ruusuista luonnonmukaisimmat, kuten kuvan metsäruusu menestyvät varmimmin. (Timo Taulavuori)

Liitetiedostot

Puutarhaliitto kasvattaa hyvinvointia. Puutarhaliitto haluaa parantaa suomalaisten hyvinvointia tasokkaan puutarhatuotannon, terveyttä edistävien tuotteiden, viihtyisien viheralueiden ja innostavan puutarhaharrastuksen kautta. Tavoitteena on edistää yritys- ja harrastustoiminnan elinvoimaisuutta. 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs