Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kiinteistöt » Rakennusteollisuuden näkymät ovat Itä-Suomessa varovaisia

Rakennusteollisuus RT

Rakennusteollisuuden näkymät ovat Itä-Suomessa varovaisia

Tiedote.
Julkaistu: 23.04.2013 klo 10:28
Julkaisija: Rakennusteollisuus RT

Vähennystä voi tulla mutta ei äkkipysähdyksiä

Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin Joensuussa tiistaina 23. huhtikuuta julkistama suhdanne-barometri kertoo talon- ja infrarakentamisten näkymien pysyneen melko tasaisina ja hiukan laskuvoittoisina huolimatta yleistalouden synkentymisestä viime vuoden jälkipuoliskolta. Asunto- ja toimitilarakentaminen näyttää kääntyneen laskuun suhdannekyselyyn vastanneiden alan kaikkien toimijaryhmien mielestä. Korjausrakentaminen sen sijaan on kasvussa, kuten on syytäkin huomattavan peruskorjausvelan vuoksi.

Alkuvuodesta tehdyn kyselyn perusteella itäsuomalaiset talonrakennusurakoiden tilaajat ja rakennuttajat arvioivat asuntotuotannon supistuvan syksyyn mennessä, mutta vastapainoksi korjausrakentaminen kasvaa. Toimitilarakentaminen pysyy ennallaan. Kannattavuuden uskotaan jopa hieman paranevan ja kokonaiskuva on yhä varsin hyvä. Tilaajat näkevät tärkeimpinä rakentamiseen vaikuttavina haasteellisina tekijöinä yhteistoiminnan hanketoimijoiden kanssa, kireät aikataulut ja ammattitaitoisen työvoiman puutteen.

Talonrakennusurakoitsijat pitävät kuluvan vuoden suhdannenäkymiä tyydyttävinä, vaikka hankkeiden määrä on supistumassa. Myös rakentajat arvioivat asunto- ja toimitilatuotannon vähenevän, mutta korjausrakentaminen lisääntyy. Rakentajat näkevät riskinä tuotantopanosten hintojen nousun, urakkahintojen laskun ja töiden vähäisen määrän.
Rakennustuoteteollisuuden suhdannearviot ovat edellisiä pessimistisemmät. Sen edustajat pitävät kuluvan vuoden suhdannetilannetta jo heikkona, koska töiden määrä ja kannattavuus ovat selkeästi vähenemässä. Niin asunto- kuin toimitilarakentaminenkin supistuvat.

Ensi syksy ja vuosi 2014 kysymysmerkkejä

Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen aluepäällikkö Veikko Matikainen pitää rakennusalan kokonaiskuvaa varsin lohdullisena eikä hän usko äkkipysähdyksiin.

‒Perinteisesti kesä on vuoden vilkkainta aikaa talon- ja maarakennustyömailla eikä siitä tule poikkeusta ensi suvenakaan. Maakuntien ja kaupunkiseutujen kesken on eroja Itä-Suomessa. Nyt näyttäisi Pohjois-Karjalassa olevan rakennus-työmailla toimeliainta. Pohjois-Savo pysynee ennallaan, mutta Etelä-Savossa rakentaminen on supistunut pidemmän ajan keskimäärää niukemmaksi, Matikainen sanoo.

Loppuvuoteen liittyy Matikaisen mukaan epävarmuustekijöitä monesta kansainvälisestä ja kotikutoisesta syystä, ei vähiten julkisen sektorin säästöpaineista ja rahoitusmarkkinoiden epävakaudesta johtuen. Kohtuuhintaisten uudisasuntojen tuotannon ja korjausrakentamisen tarve ei kuitenkaan ole kadonnut.
Skanska Talonrakennus Oy:n Itä-Suomen aluejohtaja Tarmo Stjerna ei näe loppuvuotta järin valoisana toimialueensa talonrakentamisessa.

‒Ensi talvena on lomautusten uhka suuri, ellei rakentaminen vilkastu. Asuntorakentaminen vähenee jonkin verran, joskin viime vuoden ennätyslukemat ovat vaativa vertailupohja. Paikkakuntakohtaisia eroja on, sillä Joensuussa asuntotuotanto näyttää jopa kasvavan. Kuopio on kääntynyt laskuun monen vilkkaan vuoden jälkeen. Toimitilarakentaminen on melko vaisua, sillä tiloja on tyhjillään. Sairaaloiden laajennus- ja peruskorjaustyömaat työllistävät Kuopiossa ja Joensuussa, Stjerna kommentoi.

Korjausrakentaminen on Stjernan mielestä edelleen valopilkku ja sen arvo alkaa euroissa lähivuosina lähennellä uudisrakentamista.

‒Vuokra-asuntotuotantoon olisi tarvetta, mutta se ei ole konkretisoitumassa rakennushankkeiksi johtuen ARA:n tiukoista hintakriteereistä, sanoo Stjerna.

Hänen mukaansa talonrakentamisessa ei ole poikkeuksellisia pullonkauloja eikä pulmia. Ammattitaitoista työvoimaa on riittävästi, mutta työnjohdosta on pulaa. Tuotantopanosten – niin hinnannousu on maltillista. Kilpailu urakoista kiristynee, mikä painaa urakkahintoja alaspäin kannattavuutta rasittaen. Pelkään, että urakoiden hintataso laskee edelleen ilman vastaavaa myyntihintojen nousumahdollisuutta,hän sanoo.

‒Toivottavasti kansainvälisille ja kotimaisille rahamarkkinoille syntyy vakautta ja korot pysyvät matalina. Silloin kansalaiset, yritykset ja julkinen sektori uskaltaisivat taas investoida pitkävaikutteisiin rakennushankkeisiin. Lainakatot, pankkien korkomarginaalien nousu ja työttömyyden kasvu ovat myrkkyä asuntotuotannolle, visioi Tarmo Stjerna.

Kesälahden Maansiirto Oy:n toimitusjohtaja Seppo Huttunen on huolissaan infrarakentamisen tasosta kolmen suuren väylätyömaan valmistuessa lähes yhtä aikaa Itä-Suomessa.

‒Kuopion Kallansiltojen, Savonlinnan ohitustien ja Joensuun kehätietyömaan valmistumisen jälkeen ei ole näköpiirissä vastaavanlaajuisia hankkeita. Ensi vuosi on vielä hämärän peitossa. Valtion säästötoimet arveluttavat eikä kuntasektorillakaan ole näkyvissä infrarakentamisen vilkastumista. Toki jonkin verran on paikkakuntakohtaisia eroja. Suurimmat toiveet lepäävät maakuntakeskuksissa sekä liikenteen solmukohdissa, Huttunen sanoo.

‒Itä-Suomessakin on runsaasti siltojen korjaustarpeita. Niihin olisi panostettava lisämäärärahoja. Sama koskee niin pääteitä kuin alempiasteistakin tieverkostoa. Nykymenolla tiestön kunto räjähtää käsiin. Korjausinvestointeihin kannattaisi ottaa jopa julkista velkaa, koska se työllistää ja on erittäin tuottava sijoitus yhteiskunnallisesti, sanoo Huttunen.

Rakennustuoteteollisuudessa varovaisimmat odotukset

Lujabetoni Oy:n betonituoteyksikön johtaja Sakari Petsalon mielestä betonielementtivalmistajilla on odottava tunnelma parin aiemman vuoden runsaan kysynnän palauduttua normaaliksi.

‒Töitä on yhä kohtalaisesti mutta tilauskanta on ohenemassa ja toimitusajat nopeutuneet. Tämä kevät ja kesä vaikuttavat edellisiä hiljaisemmilta. Ensi syksy näyttää, millaiseksi suhdannekuva muotoutuu. Sama koskee betonituotekysyntää, kun Itä-Suomen suuret infrarakentamiskohteet valmistuvat.

Petsalon mukaan betonituotemarkkinatkin supistuvat pien- ja rivitalorakentamisen rauhoittuessa vuosikymmenen vaihteen korkeasuhdanteesta.

‒Tuotannon taso on pitkällä tähtäimellä vielä kohtalainen, kun vertailukohtana ovat viime huippuvuodet. Positiivista on tuotantopanosten kysynnän ja tarjonnan tasapaino niin työvoimassa kuin materiaaleissakin. Pulaa ei ole ja hinnat ovat kutakuinkin kohdillaan. Betoniteollisuuden kannattaa nyt panostaa tuotekehitykseen mm. energiataloudellisuuden ja korjaus-rakentamisen kasvuun vastaten.

Viime vuosi merkitsi jo vähennystä

Itä-Suomen rakentamismarkkinat olivat viime vuonna noin 2,2 miljardia euroa eli kahdeksan prosenttia koko maasta. Rakentaminen työllisti Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa keski-määrin 17 000 henkilöä, mikä oli 1 500 edellisvuotta vähemmän.

Itä-Suomessa aloitettujen talonrakennustöiden määrä supistui vuonna 2012 viidenneksellä 3,1 milj. kuutiometriin. Toimitilojen rakentaminen pieneni asuntorakentamista enemmän, 26 prosenttia. Niin liike- ja toimistorakennusten kuin teollisuus- ja varastorakennustenkin aloitukset vähenivät. Julkisten palvelurakennusten aloitukset pysyivät ennallaan ja luvat jopa kaksinkertaistuivat enteillen uusia hankkeita kuluvana vuotena.

Asuntorakentamisen käänsi laskuun omakotitalotyömaiden tuntuva pudotus, 17 prosenttia. Myös rivi-talojen rakentaminen väheni, mutta kerrostaloasuntojen aloitusmäärä kasvoi peräti 43 prosenttia. Se vaikuttaa alan työllisyyteen myönteisesti vielä tänä vuonna. Rakennusluvat vähenivät Itä-Suomessa kuitenkin viime vuonna 13 prosenttia. Se viittaa urakoiden aloitusten supistumiseen loppuvuodesta ja ensi vuonna.
Harmaan talouden torjunta lisää velvoitteita ja kuluja

Aluepäällikkö Veikko Matikainen kiinnittää huomiota harmaan talouden uusien torjuntatoimien aiheuttamiin lisäkustannuksiin ja -byrokratiaan rakennusyrityksille.

‒Kaikilla rakennustyömailla työskentelevillä on pitänyt olla maaliskuusta alkaen veronumero henkilötunnisteessa. Numeron on oltava aktiivinen vero.fi -järjestelmässä. Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelunvastuualueen tarkastajat ovat poliisin kanssa käynnistäneet veronumerojen tarkastustoimet työmailla.

‒Lisää velvoitteita rakennusalalle tulee ensi vuonna. Tuolloin yritysten ja rakennushankkeen tilaajien on kuukausittain ilmoitettava rakennustyömailla työskentelevistä henkilöistä verottajan määrittelemät tiedot. Yritysten ja tilaajien on myös ilmoitettava verottajalle kuukausittain maksetut urakkasummat. Kuukausittaisten tietojen ilmoittamisesta aiheutuu mittavat lisäkustannukset ja -työt. Täytyy vain uskoa, että näillä vahvoilla toimenpiteillä saadaan haitallinen harmaa talous kitketyksi rakennusalalta ja terve yritystoiminta nostetuksi kunniaan, toteaa Matikainen.

Lisätietoja: Aluepäällikkö Veikko Matikainen, Talonrakennusteollisuus ry , 0500 570 233,
Kuopio: Aluejohtaja Tarmo Stjerna Skanska Talonrakennus Oy, 0405947233
Savonlinna: Toimitusjohtaja Terho Kaskinen, Rakennusliike Terho Kaskinen Oy ,044 7475 211
Joensuu: Toimitusjohtaja Eero Mustonen, Rakennusliike SOIMU, 0500 126 633
Iisalmi: Toimitusjohtaja Tuomo Pentikäinen, Rak.liike Pentikäinen Oy, 0440274029
Mikkeli: Toimitusjohtaja Matti Pätynen, JL- Rakentajat Oy, 040 739 1709
Betonituoteteollisuus: Johtaja Sakari Petsalo, Lujabetoni Oy, 0445852363
Infratoimiala: Toimitusjohtaja Seppo Huttunen, Kesälahden Maansiirto Oy¸040 579 2640

Itä-Suomen kevään suhdanteen aluekatsaus löytyy www.rakennusteollisuus.fi -> ajankohtaista
http://www.rakennusteollisuus.fi/RT/Ajankohtaista/Rakennusteollisuuden+n%C3%A4kym%C3%A4t+ovat+It%C3%A4-Suomessa+varovaisia/

 

Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan yritysten elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi. Viiden toimialan yhteensä yli 2 600 jäsenyrityksen palveluksessa on lähes 55 000 henkilöä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 15 miljardia euroa.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs