Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kiinteistöt » Panostukset rakentamiseen kiihdyttäisivät talouskasvua

Rakennusteollisuus RT

Panostukset rakentamiseen kiihdyttäisivät talouskasvua

Tiedote.
Julkaistu: 10.06.2013 klo 14:30
Julkaisija: Rakennusteollisuus RT

400 miljoonan tuki valtiolta poikisi 40 000 työpaikkaa ja 455 miljoonaa verotuloja valtiolle

Taloudellista toimeliaisuutta kotimarkkinoilla voitaisiin lisätä vauhdittamalla rakentamista. Useat ekonomistit ovat esittäneet, että hallituksen kannattaisi elvyttää hiipuvaa talouskasvua tukemalla rakennusinvestointeja. Rakennusteollisuus RT pitää ajankohtaa otollisena, koska rakentaminen on matalasuhdanteessa, kapasiteettia on vapaana ja kustannusten kasvu on maltillista.

”Täsmäelvytys olisi hyvä kohdentaa rakentamisen, jossa vipuvaikutus on suuri. Esimerkiksi 100 miljoonan euron korjausavustukset taloyhtiöille voisivat saada liikkeelle miljardin euron investoinnit. Tällä työllistettäisiin 16 000 henkilöä, ja valtiolle kertyisi verotuloja noin viidennes kokonaisinvestoinnista eli 200 miljoonaa euroa”, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kuvaa.

Pipatin mukaan valtion elvytystukea tarvittaisiin myös talousahdingossa oleville kunnille kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseksi ja katuverkostojen kunnon kohentamiseksi.

”Eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvityksen perusteella suhteellisesti eniten kosteus- ja homeongelmia on vanhoissa kuntien kiinteistöissä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa. Korjausten nopeuttaminen on välttämätöntä jo terveyssyistäkin. Tukien tulisi olla luonteeltaan sellaisia, että ne kannustaisivat samalla suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kiinteistönpitoon ja oikea-aikaisiin korjauksiin”, Pipatti sanoo.

Lokakuussa voimaan tuleva raskaan kaluston massa- ja mittamuutos puolestaan edellyttää, että kunnat huolehtivat katuverkostonsa kestokyvystä. Katuja, siltoja ja katujen alapuolisia teknisiä verkostoja ei ole suunniteltu kestämään jättirekkoja. Mikäli rakenteita ei uudisteta, kalustouudistuksella tavoitellut hyödyt jäävät pitkälti toteutumatta.

200 miljoonan euron tuki kunnille korjausrakentamiseen ja 100 miljoonan euron tuki kuntien vastuulla olevien väylien parantamiseen mahdollistaisi yhteensä jopa 24 000 henkilötyövuoden työllisyyslisäyksen, jos kunnat saisivat tukien myötä tehtyä 1,5 miljardin investoinnit.

”Valtiolla ei ole tässä kuin voitettavaa. 400 miljoonan euron valtiontuki voisi toimia katalyyttinä 40 000 työpaikalle ja 2,5 miljardin investoinneille, joista valtio saisi verotuloja 455 miljoonaa”, Pipatti summaa.

Vuonna 2008 alkaneessa viime taantumassa kansantaloutta elvytettiin voimakkaasti vuokra-asuntotuotannon sekä infra- ja korjausrakentamisen avulla. Pipatin mielestä tällä kertaa asuntorakentamisen tehostamiseksi on välttämätöntä, että hallituksen kevään kehysriihessä tekemät päätökset viedään viipymättä käytäntöön. Lisäbudjettiin on tehty varauksia muun muassa pääkaupunkiseudun käynnistysavustuksiin. Kokonaisuuden kannalta tärkeämpää on kuitenkin yleishyödyllisyysrajoitusten keventäminen ja uuden korkotukilainamuodon kehittäminen. Väylien kunnossapitoon kaivattaisiin yhä lisärahoitusta, koska liikenneverkoston kunto heikkenee määrärahojen puutteen vuoksi huolestuttavaa tahtia.

Rakentamiseen sijoitettu miljoona työllistää 13–16 henkilöä sektorista riippuen. Yksi työpaikka rakennustyömaalla tuottaa 1–1,5 työpaikkaa teollisuudessa ja palveluissa. Rakentamiseen ja rakennetun ympäristön ylläpitoon osallistuu kaikkiaan joka viides Suomen työllisistä. Verojen ja veroluonteisten maksujen osuus on puolestaan 30–40 prosenttia rakentamiseen sijoitetuista euroista. Tiedot käyvät ilmi VTT:n selvityksestä rakentamisen yhteiskunnallisista vaikutuksista.


VTT:n selvitys rakentamisen yhteiskunnallisista vaikutuksista on RT:n verkkosivuilla http://www.rakennusteollisuus.fi/RT/Tilastot/Rakentamisen+yhteiskunnalliset+vaikutukset/

Tiedotteessa on käytetty oletuksina seuraavia laskelmia:
100 milj. € tukea taloyhtiöiden korjausavustuksiin => 1 mrd kokonaisinvestointi => 16 000 työllistä
200 milj. € tukea kuntien korjausrakentamiseen => 1 mrd kokonaisinvestointi => 16 000 työllistä
100 milj. € tukea kunnille infrakunnossapitoon => 500 milj. kokonaisinvestointi => 7 500 työllistä

Työllisyysvaikutukset yhteensä lähes 40 000 henkilötyövuotta ja valtion panostukset 400 miljoonaa euroa. Valtionverojen osuus korjausrakentamisessa (sovellettu talonrakentamisen lukuja) noin 20 % ja infrassa 11 %. 2,5 miljardin euron kokonaisinvestoinneista kertyisi valtiolle veroja yhteensä 455 miljoonaa euroa, eli valtio jäisi 55 miljoonaa euroa plussalle.

Kunnille puolestaan 1,5 miljardin investoinnit jäisivät maksamaan 1,1 miljardia, kun valtion tukien osuus olisi 300 miljoonaa euroa ja kunnallisveroina palautuisi takaisin lähes 100 miljoonaa euroa.


Lisätietoja
Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, puh. 040 506 5021
RT:n viestintäjohtaja Merja Vuoripuro, puh. 040 587 2642

Tiedote löytyy myös RT:n verkkosivuilta www.rakennusteollisuus.fi/ajankohtaista.

Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan yritysten elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Rakennustuoteteollisuus, Infra, LVI-tekninen urakointi ja Pinta.

 

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs