Pätevyysrekisteri mahdollistaisi palveluntuottajan ammattipätevyyden tarkistamisen, helpottaisi nuohoojan tilaamista ja edistäisi rakennusten nuohousvelvoitteen toteutumista.
Nuohousalan yleiseen rekisteriin keskitetysti kerättävä tieto olisi helposti analysoitavissa. Rekisteri mahdollistaisi myös palo- ja asumisturvallisuuden systemaattisen kehittämisen.
Suomessa riittää nuohottavaa
Suomessa on noin 1,27 miljoonaa nuohottavaa kiinteistöä, joista asuinrakennuksia on 74 ja vapaa-ajan asuntoja 25 prosenttia.
Nuohottavia tulisijoja Suomessa on noin 3,5 miljoonaa ja puukiukaita Suomessa lämpiää noin 1,5 miljoonaa.
Tulisijat ovat tärkeä lisä- ja varalämmönlähde. Monessa pientalossa tulisijalla lämmitetään talvikaudella lähes päivittäin. Nuohouksella pidetään yllä tärkeää huoltovarmuusverkostoa.
Energian hinnan nousu, ilmastomuutoksen hidastaminen ja tarve irtaantua Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta korostavat entisestään tulisijalämmityksen merkitystä.
Nuohous on kiinteistönomistajan vastuulla
Nuohous perustuu Suomessa pelastuslakiin. Pelastuslain (13§) mukaan rakennuksen omistajan on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan määrävälein; vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa vähintään vuosittain.
Määrävälein tehtävä säännöllinen nuohous varmistaa, että tulisijat, kiukaat ja hormit pysyvät kunnossa ja ovat turvallisia käyttää. Säännöllinen nuohous varmistaa myös, että hormi vetää ja tulisija lämmittää tehokkaasti.
Nuohoustyötä voi tehdä vain ammattipätevyyden hankkinut nuohooja.
Suomessa siirryttiin sopimusperusteiseen nuohoukseen vuoden 2019 alussa. Samalla tuttu piirinuohousjärjestelmä päättyi.
Piirinuohousaikana nuohoojien pätevyys tarkistettiin piirien haun yhteydessä. Piirinuohousjärjestelmän päätyttyä sekä Nuohousalan Keskusliitto ry:n että Kilpailu- ja kuluttajaviraston saamissa yhteydenotoissa nuohoojana epäillään toimivan henkilöitä, joilta kelpoisuus puuttuu. Nykyisellään kiinteistön omistaja ei voi asiaa mitenkään tarkistaa.
Nuohousalan Keskusliitto on jo pitkään tuonut esille tarvetta pätevyysrekisterin perustamiselle.
Myös eduskunta edellytti lausumassaan vuonna 2019 nuohoojan ammattipätevyysrekisterin sekä asuinkiinteistöjen nuohousrekisterin perustamisen selvittämistä.
Rakennus- ja kiinteistöalalla on jo hyviä kokemuksia toimivista pätevyysrekistereistä.
Kiinteistönomistajalle pätevyysrekisteri mahdollistaisi palveluntuottajan ammattipätevyyden tarkistamisen helposti. Se helpottaisi myös nuohoojan tilaamista ja saattaisi edistää osaltaan rakennusten nuohousvelvoitteen toteutumista.
Pätevyysrekisteri toimisi myös työkaluna alan eläköitymisen ennustamiseen ja sitä kautta nuohoojatarpeen ennakointiin.
Yleinen rekisteri alaa kehittämään
Nuohousalalle tarvitaan myös toteutetuista nuohouksista tietoa keräävä ja säilyttävä rekisteri. Kaikista nuohoustapauksista keskitetty tiedonkeruu ja sen analysointi mahdollistaisivat palo- ja asumisturvallisuuden systemaattisen kehittämisen ja kokonaisuuksien analysoinnin.
Rekisterin avulla päästäisiin kiinni toistuviin ilmiöihin, joiden tarkempi tutkiminen on tärkeää.
Rekisteriin kerätyn datan avulla olisi myös mahdollista seurata kätevästi nuohousalan uudistuksen toimivuutta pitkällä aikavälillä.
Tietojen kerääminen onnistuisi nykypäivän tekniikalla, nykyisiä tai käynnissä olevia kehityshankkeita hyödyntäen.
Lisätietoja antaa:
Hannu Murtokare, toimitusjohtaja, Nuohousalan Keskusliitto ry
(09) 6844 160, hannu.murtokare(at)omanuohoojat.fi, www.nuohoojat.fi
Petteri Virranta, puheenjohtaja, Nuohousalan Keskusliitto ry
0207 980 482, petteri.virranta(at)nuohoojat.fi, www.nuohoojat.fi
Lisätietoja:
Nuohousalan Keskusliitto ry on perustettu vuonna 1932.
Liittoon kuuluu noin 300 jäsentä. Liiton varsinaisia jäseniä ovat yksityisyrittäjinä toimivat nuohoojat. Tämän lisäksi liittoon kuuluu kannatusjäseniä.
Liiton tarkoituksena on koko maan nuohoojien keskusjärjestönä yhdistää nuohoojat työskentelemään ammattitaidon edistämiseksi ja yhteisten etujen valvomiseksi. Teemme työtä palo- ja asumisturvallisuuden edistämiseksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1