Hämeen linna vallihaudan eteläpuolella, eteläisen sillan ja portin vieressä oleva pihlaja joudutaan kaatamaan. Puuhun on jo aiemmin asennettu tukiliinat ja puun kuntoa on seurattu säännöllisesti. Arboristi on todennut puun vaaralliseksi eikä antanut pihlajalle enää lisäaikaa. Kaadettavan puun tilalle istutetaan uusi.
Puut eivät historiallisessa mielessä kuulu linnoituksiin, koska linnoituksen maavalleilta piti pystyä esteettömästi ampumaan tykeillä ja puut olisivat häirinneet ampumista. Pihlaja liittyy aikaan, jolloin linna otettiin vankilakäyttöön ja sen myötä eteläiseen valliin avattiin uusi sisäänkäynti portteineen ja siltoineen. Portin pieleen haluttiin puu ja puu haluttiin uusia vielä myöhemminkin.
Vankilakäyttöön liittyvän historian perusteella pihlaja on päätetty korvata uudella. Taimistolta valitaan sopiva uusi pihlajan taimi, jota kasvatetaan taimistolla muutaman vuoden ajan. Kun kivisillan kunnostukseen liittyvät toimenpiteet saadaan tehtyä, uusi puu istutetaan kaadetun puun tilalle.
Lampaille tärkeä sääsuoja
Linnalle tulivat lampaat maisemanhoitotöihin vuonna 2015. Pihlaja osoittautui lampaille tärkeäksi sääsuojaksi. Pihlajan kunto alkoi heikentyä, ja vuonna 2017 kutsuttiin arboristi arvioimaan puun kuntoa, joka totesi puun olevan tiensä päässä. Lampaiden vuoksi puu haluttiin kuitenkin vielä säilyttää ja sen vuoksi arboristi asensi puuhun tukiliinat. Hän lupasi puulle enintään vuoden elinaikaa.
Puun kuntoa on seurattu säännöllisesti, ja se on kaikkien yllätykseksi kasvattanut joka kevät lehdet. Viime talven jälkeen repeämät kuitenkin pahentuivat ja nyt arboristi ei antanut sille yhtään enempää aikaa.
Maisemanhoitosuunnitelma ohjaa toimenpiteitä
Vuonna 2013 Hämeen linnan vallihaudan vieressä kasvoi vanha koivukuja. Puiden lehdet kerääntyivät vallihautaan. Vuosikymmenten kuluessa maatuvat lehdet olivat aiheuttaneet vallihaudan pohjalle jopa 60 cm paksun mutakerroksen ja vallihaudan vesi oli sen vuoksi mustaa ja haisevaa. Koivujen juuret vahingoittivat vallihaudan kiveyksiä. Puut olivat jo vanhoja ja huonokuntoisia ja lisäksi ne peittivät näkymän linnalle.
Tuolloin laadittiin ”Maisemanhoitosuunnitelma Hämeen linnan, Ojoisten kartanon ja Hämeen linnan Kaupunkipuiston ympäristöön 2013, Emilia Saatsi, Saatsi Arkkitehdit Oy, Anne Rihtniemi-Rauh, Maisemasuunnittelu Anne Rihtniemi-Rauh”. Siinä suositeltiin, että vallihaudan reunoilla kasvava puusto poistetaan muutamaa lounaiskulmalla kasvavaa tammea lukuun ottamatta. Vallihauta ruopattiin ja seuraavana vuonna vanhat koivut saivat lähteä. Linna vallihautoineen paljastui näkyviin länsi- ja eteläpuolelta.
Vallihaudan eteläpuolelle, eteläisen sillan ja portin viereen, jäi vanha pihlaja. Maisemanhoitosuunnitelmassa suositeltiin, että pihlaja jätetään sisäänkäynnin merkkipuuksi. Puun kunnon heikentyessä se voidaan korvata uudella pihlajalla.
Lisätiedot:
Arkkitehti Sanna Ihatsu/ CasaCo Studio Oy, p. 050 339 0840
Kiinteistöpäällikkö Juha Ryhänen, Senaatti-kiinteistöt, p. 050 363 5652
Hämeen linna siirtyi Museoviraston hallintaan vuonna 1995 ja Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille vuonna 2014. Senaatti toteuttaa linnan korjaus- ja restaurointityöt tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa.
Senaatti-kiinteistöt on valtionhallinnon työympäristökumppani ja toimitila-asiantuntija. Olemme uusien työnteon tapojen ja työympäristöjen suunnannäyttäjä. Keskitetyt ratkaisumme auttavat asiakkaitamme tehostamaan toimintaansa ja säästämään toimitilakustannuksissa. Senaatin monialaiset ammattilaiset huolehtivat valtion kiinteistövarallisuudesta ja sen tehokkaasta käytöstä. Senaatin vastuulla on myös suuri määrä arvokohteiksi luokiteltuja rakennuksia. Vastuullisuus on keskeinen osa Senaatin kaikkea toimintaa. Teemme tilaa onnistumiselle
www.senaatti.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1