Kielipolitiikan vuosi 2021 -katsauksessa tietoa kielten asemasta
Mitä kielipolitiikassa tapahtui vuonna 2021? Minkälaista kielten asemaan liittyvää keskustelua käytiin?
Tuoreessa Kielipolitiikan vuosi 2021 -katsauksessa pohditaan suomeen, ruotsiin, saamen kieliin, viittomakieliin ja romanikieleen liittyviä kielipolitiikan ilmiöitä julkisen keskustelun valottamana. Katsauksen sisältö on rajattu kielten asemaan eli statukseen vaikuttaviin teemoihin.
Katsauksessa esitetään paikoin numeerista tietoa kielenkäytöstä ja käyttäjien määristä. Niiden avulla voidaan konkretisoida kielen tilannetta ja myös havainnollistaa aseman muutosta aikaa myöten.
Kielen asemaan liittyy aina se, kuinka laajasti kieltä on mahdollista käyttää yhteiskunnan toiminnoissa. Kielen käyttötilanteiden ja -alojen kuvaus saa katsauksessa paljon tilaa. Millaisissa yhteyksissä kieltä käytetään tai sitä voi käyttää?
Katsauksessa käsitellään myös muun muassa kielikoulutuspolitiikkaa, jonka iso kysymys on ollut jo pitkään kielten opiskelun hiipuminen. Koulussa opiskeltavien pitkien kielten (A-kielten) opetuksen alkamista on pyritty varhentamaan ja opiskeltavien kielten varantoa laajentamaan. Mitä kielenopetuksen varhentamisessa on tosiasiassa tapahtunut?
Julkaisun on kirjoittanut erityisasiantuntija Matti Räsänen. Räsänen toimii Kotimaisten kielten keskuksessa kielipolitiikan koordinaattorina.
